Paras Paikka Ihmiselle

Kati Vilkki, työhyvinvoinnin ja aivoystävällisten työkäytäntöjen väsymätön puolustaja on käyttänyt paljon aikaa muutoksen jäsentämiseen. Miksi muutoshankkeet ovat niin vaikeita, mitä on muutoskyvykksyys ja mistä elementeistä onnistunut muutos syntyy. Tästä jutellaan tällä(kin) kertaa.

Perttu Salovaara on tutkinut, kirjoittanut tietokirjoja ja työskennellyt organisaatioiden ja yhteisöohjautuvuuden parissa pitkälti yli toistakymmentä vuotta. Lähdimme keskustelemaan siitä mistä yhteisöohjautuvuudessa on kyse ja mikä on sopiva määrä hierarkiaa. Taisimme jutella sen verran aiheen vierestäkin, että sovimme että teemme vielä toisenkin jakson.

Juhana Torkki on kirjailija, ja moniulotteisen sivistynyt henkilö. Hän on kääntänyt paljon antiikkiin ja stolaisuuteen liittyviä teoksia, ja kirjoittanut aiheesta myös itse. Keskustelemme stoalaisuudesta; miksi se nostaa aina päätään kun maailma elää läpi poikkeuksellista epävarmuuden kautta ja voisiko siitä edelleen olla apua ihmisille, jotka kaipaavat mielenrauhaa ohjusten, tiktokin, ilmastonmuutoksen ja kaiken modernin elämän hauskuuden keskellä.

Ihmisillä ja yrityksillä tuntuu olevan pakonomainen tarve määrämuotoistaa asioita ihmisten johtamiseen liittyen: on prosesseja, mekanismeja, templaatteja, normeja ja sääntöjä, ja kaikkea on hyvä myös mittaroida. Ihmisiä kohdellaan aivan kuin emme olisi biologisia olentoja lainkaan, vaan jonkinlaisia tuotannontekijöitä, joita pompotellaan kapitalismin liukuhihnoilla kravatit tiukalla tuottamassa maksimaalista hyötyä osakkeenomistajille päivästä toiseen. Johanna on tutkinut ihmistä biologisena olentona osana johtamisen mekanismeja, ja tästä aiheesta juttelemme tässä jaksossa. Voisiko ihmistä johtaa paremmin?

Katri Saarikivi on aivotutkija ja tieteen popularisoija. Keskustelemme motivaation keskeisistä elementeistä ja siitä, millainen ympäristö mahdollistaa motivaation syntymisen tai jopa intohimon tekemiseen. Kun laahustamme pohjoisen taivaan alla loputtoman pakkasen ja taloudellisen epävarmuuden keskellä, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikkien aivot toimivat hyvin ja että löydämme kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden pohjaksi.

Karoliina Partanen vetää A.I. Finland -verkostoa ja on keskeisellä paikalla kertomassa mitä tekoälyn parissa tapahtuu. Keskustelemme ilmiöistä, markkinasta, tilanteesta Suomessa ja millaisin askelin itse kukin voisi edetä tekoälyn parissa tai vaikka olla mukana toiminnassa. Karoliinalla on energiaa ja ihanan selkeä näkemys asioista; tämä jakso kannattaa kuunnella, jos on yhtään kiinnostunut aiheesta.

Työelämä on jatkuvaa kontekstin vaihtoa, loppumattomia palavereita ja silppua. Stressi- ja/tai suoritushormonit saavat aivomme näyttämään TikTok-höyryissä olevalta teiniltä, ja varsinaiselle tuottavalle työlle jää aikaa muutama minuutti illalla, kun lapset on saatu nukkumaan. Päälle vielä vähän mahdottomia tavoitteita, YT:t ja uhkakuvia maailmalta. Tilanne ei ole 100% optimaalinen ihmisaivojen toiminnan kannalta. Pohdimme Katin kanssa miten aivomme voitaisiin taas palauttaa toimiviksi.

Sami Lilja on Scrumin isä ja äiti, joka on sertifioinut tuhansia ja tuhansia ihmisiä tähän ketterän ohjelmistokehityksen salatieteeseen. Keskustelemme ajankohtaisesta aiheesta eli siitä miten Scrum ja tekoäly voisivat tukea toisiansa. Millaisia skenaarioita olisi hedelmälliselle yhteiselolle? En tiedä pääsemmekö maaliin, mutta ainakin saimme mielenkiintoisen keskustelun aikaiseksi.

Lauri Järvilehto on miltei kaikkea mahdollista; professori, aivotutkija, kirjailija ja tekoälytutkija. Lauri saapui podcastiin vieraaksi suoraan Koneäly-kirjaansa liittyvästä tilaisuudesta, ja istuimme alas keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta: siitä, mikä on ihmisen rooli tekoälyn aikakaudella.

Keskustelemme Kati Vilkin kanssa johtamisesta. Johtamisesta, joka saa ihmiset sitoutumaan yhteiseen unelmaan, tekemään työtä ja vaikuttamaan omasta halustaan. Monet yritykset kohtelevat ihmisiä tavalla, joka vähentää sitoutumista, ja ihmiset suorittavat työelämää kuin roolia näytelmässä. Tämä ei ole yrityksen kilpailukyvyn tai tuloksen kannalta kestävää. Hurjassa markkinatilanteessa ja tekoälyn murroksessa ihmisen rooli luovana ja innovatiivisena toimijana korostuu, ja on entistä tärkeämpää pohtia, millainen ympäristö antaa ihmisille mahdollisuuden kukoistaa.

Suvi Ihaksi johtaa SOK:lla merkittävää toimintatavan muutosta. Organisaatio on matkalla kohti modernia johtamismallia, jossa toiminta rakentuu arvoketjujen ympärille muodostuvien monialaisten tiimien varaan. Näillä tiimeillä on valtuudet tehdä itsenäisiä päätöksiä lähellä käytännön haasteita, mutta niiden suunta määräytyy liiketoiminnan strategisten tavoitteiden mukaisesti. SOK on edelleen muutosmatkalla, mutta tulokset ovat jo näkyvissä: yhtiö on noussut ruoan verkkokaupan markkinajohtajaksi ja vakiinnuttanut asemansa yhtenä digialan halutuimmista työnantajista. Keskustelemme Suvi Ihaksin kanssa tästä muutoksesta ja siitä, miten sen johtaminen käytännössä toteutetaan.

Jarkko Kailanto ja Eevi Vuoristo kirjoittivat kirjan Minun käyttöohjeeni. Minun käyttöohjeeni on valmennusskripti, joka auttaa ihmisiä kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin. Kirjassa Jarkko ja Eevi käyvät läpi kysymysten taustalla olevat teemat ja tarjoavat joukon harjoituksia, jotka auttavat ymmärtämään omia ja muiden tunteita sekä niiden synnyttämää käyttäytymistä ja vaikutuksia. Jarkko on yritysvalmentaja ja Eevi terapeutti, ja kirja on suunniteltu palvelemaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen tarpeita kaikissa tilanteissa. Tässä podcastin jaksossa käytämme menetelmää, jotta ymmärtäisimme Jarkon kanssa paremmin toisiamme. Mikä voisi mennä pieleen?

Tässä jaksossa keskustelemme Anni Monosen kanssa tunnetartunnasta. Anni on kokenut valmentaja ja on juuri kirjoittanut aiheesta erinomaisen artikkelin. Tunnetartunta liittyy peilisoluihin eli aivojen peilijärjestelmään: muiden ihmisten teot ja tunteet synnyttävät meissä samoja tuntemuksia mitä he kokevat. Facebook tutki tätä ilmiötä salassa laajalla skaalalla ja havaitsi, että uutisvirran tunnelma vaikuttaa suoraan ihmisten käyttäytymiseen, sekä hyvässä että pahassa. Jaksossa pohdimme, miten tunnetartuntaa voi ymmärtää, miten omia tunnetaitoja voi kehittää ja millä tavoin yrityksen tunneilmapiiriin voidaan vaikuttaa.

Sosiokratian juuret ovat klassisessa Sosiologiassa, ja siitä on kehittynyt moderni versio: Sosiokratia 3.0. Se on työkalupakki organisaatioiden johtamiseen, jossa pyritään pelaamaan tehokkaasti ja joustavasti yhdessä samaan maaliin, ihmisiä kunnioittaen ja sitouttaen, sekä minimoiden turha ja kallis hierarkia ja byrokratia. Reaktor ja Arto Eskelinen osallistuivat Sosiokratia 3.0 -version suomentamiseen, keskustelemme siitä millaisiin vaikutuksiin sillä pyritään ja mistä kannattaa aloittaa.

Aleksi Lumme on jatkanut (kuuntele edellinen jakso Aleksin kanssa) konfliktien parissa, tekee yhteistyötä alan vaikuttajan, Amanda Ripleyn, kanssa ja on tutkinut myös tekoälyn käyttöä konfliktitaitojen opettelussa. Jos ihmisten väliset konfliktitilanteet kiinnostavat ja etenkin miten niistä pääsee pois, tämä jakso on sinulle!

Juttelimme taannoin Karri-Pekka Laakson kanssa digitaalisten palveluiden suunnittelusta. Keskustelu kulki prosessien, tiimien, ohjelmistokehityksen ja monien muiden aiheeseen liittyvien asioiden kautta. Päätimme tehdä vielä toisen jakson, joka keskittyy suoraviivaisesti itse suunnitteluun.

Jarkko Kailanto ja Reaktorin valmentajat lähtivät tutkimaan koko Reaktorin projektiportfoliota. He halusivat selvittää, mitkä pienet yksityiskohdat erottavat tavoitteensa saavuttavat ja menestyvät tiimit muista. Tutkimuksen tulokset toivat selkeyttä ja runsaasti sisältöä Reaktorin tiimi- ja yksilövalmennuksiin. Tässä podcast-jaksossa keskustelemme keskeisistä löydöksistä ja siitä, mistä elementeistä menestyvä tiimi todella rakentuu.

Lauri Järvilehto on työelämän professori, filosofian tohtori, tiedemies ja kirjailija. Hän on kirjoittanut useita kirjoja aivojen toiminnasta ja pohdimme tässä jaksossa erityisesti modernin työelämän vaikutusta aivoihin. Pohdimme myös muita asioita aika laajalla skaalalla. Tämä jakso ainakin varmasti aktivoi aivoja, sen verran vauhdilla mennään.

Karri-Pekka Laakso on ollut 20 vuotta Reaktorilla tekemässä tinkimätöntä työtä työtä digitaalisten palveluiden suunnittelun parissa. Hän myös kouluttaa suunnittelua Reaktorilla ja ulkopuolella. Nyt tämä kokemus on kiteytetty kirjaan nimeltään Interaction Design Academy Handbook (tulee syksyllä laajempaan jakeluun). Keskustelemme siitä miten ihmisille tehdään palveluita ja kuinka designin ja uusimman teknologian voi sovittaa yhteen.

Jussi Markula elää, hengittää ja konsultoi Tealia, mutta mitä se on? Teal -organisaatiomalli on radikaalin itseohjautuvuuden ja ihmisyyden korostamisen malli, joka haastaa perinteisen hierarkisen organisaatiorakenteen. Sen ytimessä on ajatus siitä, että organisaatiot voivat toimia kuten elävät organismit sopeutuen, oppien ja kehittyen sisältäpäin, ilman ulkoista kontrollia.Tästä me jutellaan.

Salum Abdul-Rahman on kokenut valmentaja Reaktorilta ja aktiivinen vaikuttaja Agile Finland ry:ssä. Keskustelemme hänen kanssaan siitä, millaisessa ympäristössä asiantuntijat voivat olla tuottavia ja itseohjautuvia — sekä tukea organisaation kilpailukykyä ja kykyä reagoida nopeasti ennustamattomassa markkinatilanteessa. Epävarmuus yrityksen tilanteesta johtaa usein kontrollin lisäämiseen, mutta samalla mikromanageeraus ja toiminnan pakottaminen standardoituihin kaavoihin heikentävät asiantuntijoiden mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan optimaalisesti yrityksen tuloksen hyväksi.

Katriina Grönqvist oli juuri Helsingin Sanomissa kertomassa ihmisten sitoutumisesta työelämään. Hän myös johti Great Place to Work - organisaatiota vuosia ja analysoi satoja yrityksiä. Sukelsimme syvemmälle aiheeseen mistä ihmisille sopiva yrityskulttuuri syntyy.

Keskustelemme Woltin Niilo Säämäsen kanssa siitä, miten ketterää tekemistä voi skaalata globaalisti. Ihannetilanteessa tiimien tulisi työskennellä samoissa tiloissa, tehdä yhteistyötä ja jatkuvan vuorovaikutuksen kautta hioa sekä työn kohdetta että tapaa tehdä sitä yhä paremmaksi. Woltin huikean kasvun myötä tämä ei ole ollut mahdollista – ainakaan perinteisellä tavalla – mutta he ovat löytäneet keinoja säilyttää ketteryys ja reagointikyky. Nyt kuulemme, miten se on onnistunut.

Keskustelemme ammattivalmentaja Kati Vilkin kanssa johtamisesta. Mitä on johtaminen, mitä on ihmisten johtaminen, millainen on johtajan ja johdettavan suhde, miten hierarkiaa ja rooleja voi tarkastella, millaisia vaaranpaikkoja johtamiseen liittyy ja miten johtaa haastavissa tilanteissa. Tämä kaikki helpossa tunnin paketissa. Kannattaa kuunnella.

Keskustelemme Jarkko Kailannon kanssa ihmisen muuttumiseen liittyvästä psykologiasta ja mekanismeista. Jarkko työskentelee paljon yksilövalmentajana ja fokuksessa on usein omaan ajatteluun ja toimintamalleihin vaikuttaminen. Emme ehkä ole aina töissä tai kotona sellainen ihminen kuin haluamme olla, ja sukellamme siihen miten voi ymmärtää oman käytöksenä vaikutuksia, tutkia omia toimintamallejaan ja lähteä ottamaan pieniä, varovaisia askelia kohti muutosta.

Keskustelemme Reaktorin Kati Vilkin kanssa tunnetaidoista. Vaikka olemme omasta mielestämme todella rationaalisia toimijoita (vrt. miehet ja järjellä tehdyt autokaupat) kaikkea ihmisten tekemistä ohjaavat oikeasti tunteet. Eri asia onkin, ymmärrämmekö sen, ja sen miten omat tunteemme toimivat, ja miten omat tekemisemme vaikuttavat toisten tunteisiin. Tunnetaidot ovat kuin esimiestaidot; todella vähän koulutettu asia, joka on kuitenkin todella yritysten, yhteisöjen ja ihmisten menestyksen kannalta.

Riku Ruotsalainen on tehnyt akateemista uraa Suomessa ja Hollannissa johtamisen parissa, ja nyt keskustelemme emergentistä johtamisesta. Kaikki me johdamme asioita eteenpäin kohti tavoitteita, ja monesti ihmisryhmissä nousee johtamista ilman hiearkioita tai formaaleja johtamiseen liittyviä rooleja. Juttelemme tästä ja aika paljon kaikesta muustakin.

Ari Rämö on toiminut toimitusjohtajana, kirjoittanut suosittuja kirjoja johtamisesta ja hän on myös suosittu puhuja johtamisen teemoista. Toimitusjohtajan roolissaan Arin luotsaama yritys palkittiin useilla "Great Place to Work" -palkinnoilla, koska tuloksia tehtiin siten, että ihmiset voivat hyvin ja kukoistivat. Keskustelemme Arin kanssa siitä miten tavoitteellista ja kunnianhimoista johtamista voidaan toteuttaa ihmislähtöisesti.

Gabriella Ingman on kouluttanut tiimejä ennen ja jälkeen Covidin, ja kirjoittanut ja kouluttanut myös etätyön kontekstissa. Työtä voi tehdä monella tavalla - myös etänä, ja monet hyvät etätyön säännöt pätevät kaikkeen laadukkaaseen työntekoon ja lähimmäisten kanssa kanssakäymiseen. Tämä kannattaa kuunnella - asiaa käsitellään tunteella ja asiantuntemuksella.

Pohdimme Kati Vilkin kanssa ihmisen toimijuutta. Tässä kontekstissa toimijuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee halua ja kykyä vaikuttaa ympäristöönsä. Milloin ollaan "vain töissä" ja mistä kumpuaa halu ja usko siihen, että voi vaikuttaa asioihin. Miten johtaminen ja työympäristö voi vaikuttaa tähän.

Microsoft on tehnyt ison muutoksen johtamiskulttuurissa Nadellan johdolla. Muutoksen ytimessä on Carol Dweckin kehittämä Growth Mindset. Johtajien ei tarvitse esittää kaikkitietäviä ylhäisessä yksinäisyydessään, vaan pyritään oppimaan uutta yhdessä. Palautekulttuurin muutos on myös keskeisessä roolissa, ja kaikenkaikkiaan aivoystävällinen johtaminen. Neuroleadership Institute on ollut tässä tukena ja Arto Miekkavaara kertoo tarkemmin asiasta.

Jarkko Kailanto on valmentanut tiimejä ja kehittänyt tiimien valmennusta suurimman osan uraansa. Puhumme niistä näkymättömistä voimista, jotka saavat tiimit ja ihmiset tiimeissä kukoistamaan. Ihmisten välinen dynamiikka ja siihen vaikuttavat asiat jäävät yleensä paitsioon, kun tiimejä rakennetaan CV:eiden kompetenssijargonin ja kustannusten perusteella. Toimiva ja yhdessä vastuuta ottava tiimi muuttaa vaikka yön päiväksi, ja varmistaa, että tekeminen tuottaa arvoa.

Keskustelemme Teemun kanssa siitä miten yritykset lähestyvät muutosta. Yleensä mennään isolla agendalla eteenpäin; luodaan visio tulevaisuudesta, muutetaan kaikki mahdollinen ja jalkautetaan oikein tosissaan. Joskus sitä tarvitaan, mutta usein parempi ymmärrys nykytilasta ja pienet muutokset olisivat tehokkaampi tapa edetä toivottuun suuntaan.

Juttelemme Nitor Deltan toimitusjohtajan ja huippuvalmentaja Rami Sirkiän kanssa siitä millainen johtaminen ja kontrollimekanismit tukevat ketterää tekemistä. Tai voisi sanoa, että puhumme siitä miten siirrytään kustannusten johtamisesta arvontuoton johtamiseen. Tai sitten voisi sanoa, että puhumme siitä, miten asioita johdetaan ylipäätään modernisti.

Keskustelemme ammattivalmentajien Kati Vilkin ja Arto Eskelisen kanssa ilosta ja energiasta työelämässä – tai niiden puutteesta. Katilla ja Artolla on fyysistä ikää jo 60+ vuotta, ja Kati on huomannut, että he ovat usein energisimmät henkilöt huoneessa. Miten ihmiset voisivat selviytyä, jaksaa ja jopa kukoistaa työelämässä ja maailmassa, joka tuntuu muuttuvan yhä kuormittavammaksi ja raskaammaksi?

Maarit Laanti ja Nora Bäckman ovat kirjoittaneet suomenkielisen kirjan ketteryydestä, joka tähtää SAFen (Scaled Agile Framework) perusperiaatteiden ja toimintatapojen selkiyttämiseen omalla kielellämme. Kirja käsittelee muutenkin laajasti ketteryyttä ja muutosta, historiaa ja näkökulmia aiheeseen.

Palaamme Sami Liljan kanssa ketteryyden perustermeihin. Mikä ja mitä on Kanban? Mitä on häiriökysyntä. Kanban oli aikoinaan Scrumin kilpailija, ja siitä on kehittynyt hyödyllinen työkalupaletti ketterään tapaan toimia. Sami Lilja on Suomen tunnetuimpia alan kouluttajia ja hän on tottunut puhumaan asioista selkeästi ja ymmärrettävästi. Nauttikaa kun tajuntanne laajenee.

Keskustelemme Rami Sirkiän kanssa siitä, miten budjetoidaan ketteriä hankkeita, mitä edustaa Beyond Budgeting ja miten päästään kangistuneesta kustannusten johtamisesta arvontuoton johtamiseen. Jos ketterää ajattelua syleillään laajemmin johtamisessa päästään varmistamaan, että investointi ohjautuu jatkuvasti optimaalisella tavalla oikeisiin asioihin suhteessa yrityksen tavoitteisiin.

Keskustelemme Gabriella ingmanin kanssa fasilitoinnin merkityksestä. Esimerkiksi siitä miten voi varmistaa, että palaverit ovat merkityksellisiä, asiat etenevät ja saadaan tarvittavat päätökset tehtyä. Fasilitointi voi kuitenkin olla jotain paljon enemmän, se voi olla työkalu saada ryhmä kukoistamaan, keino ratkoa konfliktit ja varmistaa, että tiimin dynamiikka toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Tervetuloa kuuntelemaan!

Aleksi Lumme on tietokirjailija, metsästäjä ja suomalaisen keskustelukulttuurin kehittäjä. Hän on tunnettu työstään rakentavan keskustelukulttuurin edistäjänä, erityisesti polarisoivissa aiheissa, kuten susikeskustelussa. Keskustelemme Aleksin kanssa konflikteista ja siitä, saako ihmisten välisiä umpisolmuja auki.

Antti Niemi on valmentaja, kirjailija ja podcast -isäntä. Lisäksi hän työskentelee muutoksen parissa isossa vihreän kortin organisaatiossa. Aiheena onkin muutos isossa organisaatiossa; miten muutosta voi viedä eteenpäin kun markkina ja organisaatio muuttuu, strategia muuttuu, mukana on monta valmentajaa ja monentasoista osaamista. Antti kiteyttää kauniisti ja rauhallisesti edellytykset valmennuksen kautta tuettavaan systemaattiseen muutokseen.

Scrum on tapa hallita tuotteen tai palvelun kehitystä ketterässä viitekehyksessä. Termi tulee Rugbysta, ja ytimessä ovat tilanteisiin sopeutuvat, nopeasti toimivat ja itseohjautuvat tiimit. Sami Lilja on kokeneimpia Scrum -kouluttajia ja hänen koulutuksissaan on sertifioitu tuhansia ihmisiä toimintamallin saloihin. Sami perehdyttää meidät siihen mitä Scrum on tai mitä se ei ole.

Kokeneet valmentajat Arto Miekkavaara ja Kati Vilkki keskustelevat pelon kulttuurista. Arkikokemus puhuu sen puolesta, että pieni paine tai "pelko" vauhdittaa tekemistä, mutta varsinkin asiantuntijatyössä tutkimus on osoittanut, että työn tuottavuus laskee stressaavassa ilmapiirissä monistakin syistä. Tule kuuntelemaan miten yleensä hyvät tarkoittavat ihmiset saavat joskus huonon työympäristön aikaiseksi ja millä keinoin sieltä pääsisi pois.

Aina yksi ketterä tiimi ei riitä ja joskus yhden tavoitteen eteen uurastaa kymmeniä tiimejä. Näihin tilanteisiin on luotu malleja skaalata ketterää tekemistä. SAFe eli Scaled Agile Framework on tunnetuin tapa hallita laajoja kokonaisuuksia kuitenkin pyrkien kunnioittamaan ketterän kehityksen prinsiippejä. Meillä on matkaoppaana aiheeseen Rami Sirkiä, joka on kokenut valmentaja ja Nitor Deltan toimitusjohtaja. Hän on pisimmälle sertifioitunut SAFe -osaaja Suomessa.

Reaktorin Sami Lilja kävi Agile Alliancen XP2024-tapahtumassa Bolzanossa heinäkuussa puhumassa aiheesta “A New Look to Leadership.” Teemana olivat tuoreet kirjat ja tutkimukset johtamisesta psykologisesta näkökulmasta. Voitteko kuvitella, että tutkimusten mukaan miespuoliset sankarijohtajat eivät olekaan menestyksen salaisuus? Paketoimme todella herkulliset aiheet podcastin muotoon.