Tiedeykkönen

Poliitikot ehdottavat toisinaan tekoälyä ratkaisuksi valtionhallinnon ongelmiin. Teknologia ja digitalisaatio nähdään usein taikasauvana, joilla saa säästöjä ja kansalaisille parempia palveluja. Miltä kuulostaisi Suomen oma tekoäly, joka auttaisi kansalaista asioinnissa - ja siinä sivussa tulemaan paremmaksi ihmiseksi? Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Aaro Tupasela kertoo jaksossa kunnianhimoisesta Aurora AI -projektista, jossa konseptoitiin tekoälypalvelua kansalaisille. Hankkeen etiikkaryhmässä tutkijan roolissa mukana ollut Tupasela joutui pohtimaan mm. sitä, voiko julkisen puolen tekoäly kertoa kansalaiselle, miten elää hyvää elämää. Kansalaisten digitaalisissa palveluissa on parantamisen varaa. Tampereen yliopiston filosofian dosentti Jaana Parviainen tutkii palveluiden yhteydessä ilmenevää epäoikeudenmukaisuutta. Parviainen on verrannut miljardööri Elon Muskin johtamaa kohuttua DOGE-digireformia siihen, miten monissa maissa digitalisaatio on tapahtunut vuosikymmenten saatossa “hiljaisena vallankumouksena”. Aaro Tupaselaa ja Jaana Parviaista haastattelee Juuso Pekkinen. Jakson äänisuunnittelija on Panu Willman.

Suru sekoittaa aivomme. Se aiheuttaa meissä luonnollisen biologisen ja psykologisen puolustautumisreaktion. Mitä mielessämme ja elimistössämme silloin tapahtuu? Miksi järkeily ei auta, kun tapahtuu jotain järkyttävää? Jaksossa perehdytään myös erääseen traumojen hoitomuotoon, EMDR-silmänliiketerapiaan. Sen avulla pyritään prosessoimaan järkyttävässä tilanteessa syntyneet ajatukset ja tuntemukset rakentavaan muotoon. Haastateltava: psykologian tohtori, psykoterapeutti Tuija Turunen. Toimittaja: Minna Korhonen. Äänisuunnittelu: Matias Puumala.

Jos katsot tähtitaivasta pimeänä yönä, se näyttää autiolta ja tyhjältä: vain tähtiä valtavan mustuuden seassa. Silmä ei kuitenkaan näe kaikkea, sillä avaruus etenkin maapallon lähellä on täynnä säteilyä ja erilaisia alkeishiukkasia. Osa niistä on hurjan suurienergisiä, ja niillä on takanaan vuosimiljardien matka läpi maailmankaikkeuden. Kenties kummallisimpia avaruuden vipeltäjiä ovat neutriinot, joita on todella paljon. Lävitsesi kulkee joka sekunti miljardeja neutriinoita. Neutriinon massaa ei tiedetä tarkasti, mutta se on äärimmäisen pieni. Koska neutriinoita on kuitenkin valtavasti, saattaa niillä olla loppujen lopuksi suuri merkitys maailmankaikkeuden tulevaisuudelle. Neutriinot löydettiin 70 vuotta sitten. Tiedeykkönen nostaa esiin neutriinot ja muut avaruudessa kiitävät hiukkaset sekä säteet. Niistä ohjelmassa kertoo Oulun yliopiston tutkija Pauli Väisänen, toimittaja on Jari Mäkinen.

Voiko tulevaisuuden 6G-verkko havainnoida ympäristöään ja toimia kuin tutka? Huippunopea 6G-mobiiliverkko on tulossa laajasti käyttöön 2030-luvulla. Se voisi mahdollistaa hologrammipuhelut, aistia aktiivisesti ympäristöä ja havaita liikkuuko lähistöllä ihminen, auto tai vaikkapa drooni. Tutkijat suunnittelevat myös, että satelliitit voisivat toimia 6G-verkon tukiasemina maanpäällisen verkon ohella - ja Elon Musk kaavailee datakeskuksia avaruuteen. 6G-teknologiaan kytkeytyvä tutkimus ulottuu myös paljon mobiiliverkkoja laajemmalle: samoja radioaaltoihin perustuvia menetelmiä tutkitaan myös lääketieteen sovelluksissa. Oulun yliopiston Human Body Twin-laboratoriossa tutkitaan mikroaaltojen hyödyntämistä muun muassa rintasyövän ja aivokasvainten havaitsemisessa. Haastateltavina ovat tietoliikennetekniikan professori Markku Juntti ja yliopistotutkija Mariella Särestöniemi Oulun yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Samaan aikaan kun tekoälypöhinä käy kuumana, monet yritykset ja tutkimusryhmät valmistelevat laskennan seuraavaa vallankumousta lähellä absoluuttista nollapistettä. Nopeaa tahtia kehittyvien kvanttitietokoneiden luvataan ratkaisevan ongelmia, joihin perinteiset tietokoneet eivät kykene. Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttösen tutkimusryhmä on onnistunut rakentamaan huippukylmään kryostaattiin maailman ensimmäisen kvanttilämpökoneen, joka voisi mahdollisesti laskea kvanttitietokoneiden hintalappua. Tiedeykkönen paneutuu tässä jaksossa kvanttitietokoneiden laitteistoon, eli “rautaan”. Jakson kuunneltuasi tiedät kvanttitietokoneista todennäköisesti enemmän kuin naapurisi! Kvanttilämpökoneen lisäksi jaksossa keskustellaan siitä, minkälaisella laitteistolla kvanttilaskenta käytännössä tapahtuu. Toimittajana on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelu: Matias Puumala Haastateltavina jaksossa: Mikko Möttönen, kvanttiteknologian professori, Aalto-yliopisto Tuomas Uusnäkki, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto

Mahdottoman kuuloinen yhtälö: lentoliikenne kasvaa Euroopassa ennätysvauhtia samaan aikaan kun sen päästöt pitäisi painaa nollaan. Lentämisen kasvua ei haluta rajoittaa. Sen sijaan EU aikoo runnoa päästöt alas kestävillä lentopolttoaineilla. Niitä pitäisi saada nopeasti lisää, mutta lentoyhtiöt jarruttavat siirtymää pois fossiilisista. Kestävät sähköpolttoaineet ovat Suomelle “isompi mahdollisuus kuin Nokia”. Suomi ei kuitenkaan ole toistaiseksi herännyt teolliseen murrokseen. Haastateltavana liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta ja energiajärjestelmiin perehtynyt tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta. Toimittaja: Jaro Asikainen Äänisuunnittelu ja lukija: Panu Willman

Suolistomikrobien merkitys terveydellemme on suuri, mutta viime vuosina on tutkittu erityisesti niiden vaikutusta sairauksien syntymiseen. Hyvät bakteerit toimivat suojamuurina tauteja vastaan, mutta elintapamme ovat saaneet mikrobistomme epätasapainoon. Mikä yhteys tällä on vakaviin tauteihin kuten masennukseen ja muistisairauksiin? Meille kaupataan probiootteja eli eläviä mikrobeja sisältäviä kapseleita ja elintarvikkeita, mutta ovatko ne niin tehokkaita kuin väitetään? Haastateltavana on mikrobitutkija Justus Reunanen Oulun yliopistosta. Toimittajana on Minna Korhonen Äänisuunnittelijana Panu Willman.

Kissan esi-isä on yksinäinen saalistaja. Sen elämä on hyvin erilaista kuin ihmisen, ja meidän voi olla vaikea ymmärtää kissan tarpeita. Tulkitsemme helposti kaapin päältä pudotetun maljakon protestiksi, mutta kissa ei osaa osoittaa mieltään. Mitä kissa tarvitsee elämäänsä? Ja mistä tiedämme, voiko se hyvin? Asiantuntijoina on eläinlääkäri Johanna Lankila, kissa-asiantuntija, eläintenhoidon opettaja Päivi Ylikorpi sekä eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Mitä ihmettä taivaalla oikein lentää? Yhdysvallat julkaisi kesällä satoja ufo-tiedostoja presidentti Trumpin hallinnon käynnistämän PURSUE-ohjelman puitteissa. Mukana oli jo aiemmin tunnettujen tapausten lisäksi uusia, kiinnostavia omituisia havaintoja. Mitä ne paljastavat? Entä millaisia selittämättömiä näkyjä Suomen taivalla on havaittu? Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelun Emma Bruus paljastaa, millaisia outouksia suomalaishavainnoissa on ja miksi suomalaiset luulevat nähneensä ufoja. Alienien sijaan kyse on usein raketeista, Starlink-satelliiteista, sotaharjoituksista tai vitseistä. Suurin osa kummallisista havainnoista voidaa selittää, niin Suomessa kuin muuallakin, mutta muutamat havainnot jäävät mysteereiksi: eräs oudoimmista on USS Nimitz -lentotukialuksen mystinen tapaus vuodelta 2004. Haastateltavana Emma Bruus, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n havaintojärjestelmän kehittäjä Toimittajana ja äänisuunnittelijana Jari Mäkinen.

Taantuma, osittainen lama vai lama? Tiedeykkönen avaa talouskriisien olemusta makrotaloustieteen näkökulmasta! Talouden isoja linjoja tutkiva makrotaloustiede otti isoja kehitysaskelia 1930-luvun laman myötä. Nykyään kansantalouden tilinpito toimii pohjana talouden skenaariota ennakoiville ennustemalleille. Empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti on ollut mukana kehittämässä Suomen pankin käyttämää talousennustemallia. Laman anatomian lisäksi jaksossa luodataan ennustemallien sisältämien olettamien suhteesta todellisuuteen. Ovatko ihmiset ja yritykset oikeassa elämässä niin rationaalisia, kuin mitä ennustemalli olettaa? Jaksossa on mukana myös teoreettisen mikrotaloustieteen tutkija Julia Salmi, joka kertoo mm. miten peliteoriaa voidaan soveltaa laman ilmiöiden tarkasteluun. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti ja Hankenin taloustieteen apulaisprofessori Julia Salmi. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Juha Sarkkinen

Olisiko mahdollista valmistaa näkymättömyysviitta, jollaista Harry Potter -tarinoissa käytetään? Näkymättömyys kuulostaa scifi-aiheelta, mutta se kiinnostaa tutkijoita – ja sotateollisuutta. Nykyisin pystytään jo melko hyvin piilottamaan ihmisiä ja jopa panssarivaunuja lämpökameroilta aktiivisen kamouflagen eli naamioimisen avulla. Toisaalta tutkijoita kiinnostavat uudet metamateriaalit, joiden avulla saataisiin valo kiertämään kohde ihan kuin sitä ei olisi lainkaan olemassa. Näkymättömyyden, valon ja materiaalien vuorovaikutusten tutkiminen on poikinut myös muita sovelluksia, kuten metapintoja, joita käytetään jo nykyisin älypuhelimissa 3D-kasvontunnistuksessa. Ohjelmassa vieraillaan lisäksi Tampereen yliopiston laboratoriossa, jossa kehitetään valolla liikkuvia materiaaleja pehmeää robotiikkaa varten. Haastateltavina ovat Tampereen yliopiston kemian professori Arri Priimägi ja väitöskirjatyöntekijä Matias Paatelainen. Toimittaja ja äänisuunnittelija Mari Heikkilä.

Kesäkuussa pidettiin Pariisin luona maailman suurimmat sotilastekniikan messut, ja Tiedeykkösen Jari Mäkinen oli paikalla tutkailemassa ajan tuulia. Esillä oli luonnollisesti paljon erilaisia drooneja, mukaan luettuna ukrainalaisia Flamingoja ja hypersoonisia ohjuksia, mutta ne eivät määritä yksin tulevaisuuden taistelutannerta. Thalesin ja Airbusin asiantuntijat kertovat tekemisistään ja tuotteistan, mutta mukana on pienempiäkin toimijoita, kuten suomalaiset DA-Group ja Louhi Propulsion – niiden Timo Lättilä ja Ville Tiainen kertovat paitsi tuotteistaan, niin tunnelmistaan. Toimittajana Villepintessä oli Jari Mäkinen.

Tekoälyyn ja erityisesti laajoihin kielimalleihin kohdistuu valtavia odotuksia ja taloudellisia panostuksia, mutta on vielä epäselvää, mikä niiden rooli on tieteellisen tiedon tuottamisessa. Voiko kielimallilla esimerkiksi tuottaa laadullista tutkimusta? Mikä tiedettä ohjaa ja ottaako tekoäly kuljettajan paikan? Mitä käy asiantuntijuudelle tai oppimiselle? Asiantuntijoina yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta sekä tieteen ja teknologian tutkimuksen professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta. Toimittajana Aapo Laakso. Äänisuunnittelijana Matias Puumala

Ymmärrys lihavuuden biologiasta on lisääntynyt viime vuosina. Siitä huolimatta lihavia syyllistetään ja heitä moititaan itsekurin puutteesta. Häpeä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja estää jopa hakeutumasta lääkäriin. Miten iso vaikutus lihomiseen on perimällä ja evoluutiolla? Uudet lihavuuslääkkeet ovat nousseet otsikoihin. Mihin niiden teho perustuu ja mitä haittaa niistä voi olla? Haastateltavina ovat tutkijatohtori Johanna Matilainen Helsingin yliopistolta, tutkijatohtori Julia Lautaoja-Kivipelto Oulun yliopistolta sekä lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistolta. Toimittajana on Minna Korhonen.

Onko maailmassa olemassa ilmiöitä, jotka tapahtuvat täysin sattumalta? Ja mitä oikeastaan on satunnaisuus? Monet satunnaisina pidetyt ilmiöthän ovat todellisuudessa deterministisiä eli väistämätöntä seurausta aiemmista tapahtumista ja luonnonlaeista. Esimerkiksi lottopallot kimpoilevat ja törmäilevät toisiinsa täysin klassisen fysiikan lakien mukaan, mutta pidämme lopputulosta sattumana. Miksi emme osaa ennustaa lottonumeroita? Taustalla on systeemin äärimmäinen herkkyys alkutilalle, kaaosteoria. Emme saa lottopalloja koskaan täysin samaan alkuasentoon, joten ne eivät arvonnan aikana kimpoile täysin samalla tavoin ja lopputulos on aina erilainen. Eli onko sattuma oikeasti vain kaaosta? Entä miten on mahdollista, että vaikka yksittäinen tapahtuma olisi sattumaa, suurten joukkojen käyttäytymistä voidaan ennustaa joskus hämmästyttävänkin tarkasti? Haastateltavina ovat matematiikan professorit Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta ja Eero Saksman Helsingin yliopistosta. Toimittajana ja äänisuunnittelijana on Mari Heikkilä.

Monille liikunta on henkireikä ja syvällisen mielihyvän lähde, toisille se tuntuu vain vastenmieliseltä. Evoluutio ja geenit selittävät molempia tapauksia, mutta vain osittain. Nykypäivänä liikunta on jäänyt selviytymisen kannalta tarpeettomaksi. Silti se on monelle eksistentiaalisen tärkeää. Mistä kaikesta liikunnan merkityksellisyys kumpuaa ja mitä tarkoittaa liikunnan henkisyys? Entä miten lapsuuden koululiikuntakokemukset voivat vaalia tai vaurioittaa liikuntasuhdetta. Haastateltavana liikunnan merkityksellisyyteen perehtynyt liikuntapsykologian professori Noora Ronkainen Bernin yliopistosta ja koululiikuntakokemuksia tutkinut liikuntapedagokiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Ihmisellä on voimakas tarve kuulua ryhmään – olla me. Sulaudumme huonoonkin ryhmään huomaamatta ja omaksumme sen normit. Pidämme “meitä” helposti muita parempia. Pahimmillaan se johtaa vihaan toisia kohtaan. Ihmiskunnan iso kysymys on, miten opimme elämään maapallolla toisia tuhoamatta. Miten yhteistyötä rakennetaan? Asiantuntijoina on sosiaalipsykologian apulaisprofessori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta, filosofi, apulaisprofessori Frank Martela Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitokselta ja väitöskirjatutkija Emil Salovuori Kuopion ja Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Toimittaja Jari Mäkinen vie matkalle Chilen autiomaahan, kolmen kilometrin korkeuteen, missä Euroopan eteläinen observatorio ESO rakentaa maailman suurinta optista teleskooppia. ELT eli Extremely Large Telescope on 6100 tonnin pyörivä jättiläinen, joka on rakennettu millimetrin tarkkuudella – itse teleskooppi mikronien tarkkuudella. Kuulet rakennustyömaan varajohtaja Davide Deianan ylpeän kertomuksen "kerran elämässä -kokemuksesta" ja peiliosaston johtaja Tobias Myllerin huolen: 798 peilisegmenttiä odottaa hyllyissä, ja maanjäristykset ovat jatkuva uhka. Tähtitieteilijä Maria Ljubova suunnittelee jo havaintoja mustista aukoista, vaikka uusi teleskooppi on vasta valmistumassa. Yllättävin tapaaminen on suomalaisen Ismo Kastisen kanssa – IT-insinööri, joka on ollut 27 vuotta Chilessä, mutta ei tiennyt ESO:sta ennen muuttoaan. Hänen tarinansa paljastaa jotain olennaista: Suomi maksaa jäsenyydestä miljoonia, mutta suomalaiset eivät tunne ESO:a eivätkä hae sinne töihin. Ja että töitä on muillekin kuin tähtitieteilijöille. Haastateltavina rakennustyömaan varajohtaja Davide Deiana, peiliosaston johtaja Tobias Myller, tähtitieteilijä Mariya Lyubenova sekä IT-insinööri Ismo Kastinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Jo jonkin aikaa on puhuttu poikien ja nuorten miesten kasvavasta kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan. Ilmiölle on haettu selitystä esimerkiksi siitä, että nuorten miesten arvomaailma on jonkin verran naisia konservatiivisempi. Tutkimuksen valossa tämä selitys on vain yksi osa totuutta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa esitellään uusi havainto: tutkimuksissa on alkanut näyttää siltä, että tyttöjen uskonnollisuus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Jaksossa on haastateltavana Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Tervo-Niemelä on tutkinut sitä, mikä kristinuskossa vetoaa nuoriin. Haastattelussa avataa myös laajemmin sitä, mitä tutkimusten perusteella on tiedetty yksilön uskonelämästä. Miten esimerkiksi yhteiskunnalliset kriisit, sukupuoli, perhetausta tai varallisuus vaikuttavat uskonnollisuuteen? Toimittaja: Juuso Pekkinen Haastateltava: Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen

Yllättävän moni suomalaislapsi kasvaa edelleen väkivaltaa peläten, sillä yllättävän moni vanhempi hyväksyy väkivallan käytön kasvatuksen nimissä vieläkin. Väkivalta häiritsee monella tavalla lapsen kehitystä, ja sen vaikutukset voivat haitata lapsen koko loppuelämää. Väkivalta siirtyy myös helposti “isältä pojalle”, mutta toisaalta hyvin moni pystyy myös katkaisemaan kierteen. Miten tämä tehdään? Asiantuntijana tutkimusprofessori Taina Laajasalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kortisoli on leimattu pahikseksi. Sosiaalinen media pursuaa vinkkejä siitä, kuinka sitä alennetaan esim.kortisolidetox -kursseilla, ruokavalioilla tai joogaamalla. Voiko kortisolitasoja alentaa itse? Millaisia tehtäviä stressihormonilla on elimistössämme? Stressihormonin väitetään vaikuttavan enemmän naisiin kuin miehiin. Tiktokissa jaetaan kuvia kortisolinaamoista, joiden pöhötyksen syyksi sanotaan stressihormonia. Pitävätkö väitteet paikkansa? Haastateltava: endokrinologian erikoislääkäri Iina Yliaska Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila

Kiitä geodeettia siitä, että raha tulee tilille ja autonavigaattori vie perille. Geodesia on tiede, joka mittaa Maan asentoa, muotoa ja painovoimakenttää. Ja näillä on suuri merkitys joka ikisen elämään. Lähes kaikki arkinen elämämme ja yhteiskunta nojaa näiden tietojen varaan, sillä ilman päivittäisiä havaintoja tekeviä geodeetteja eivät satelliitit, kännykkäverkot ja rahaliikenne toimisi – vain muutamia esimerkkejä mainiten, sillä lähes koko digitaalinen ja avaruussovelluksia käyttävä yhteiskuntamme tarvitsee perustietoja maapallosta toimiakseen. Niin sanottuun geodeettiseen arvoketjuun kuuluvat maa-asemat, datan analyysit ja geodeettiset tuotteet. Näitä tehdään muun muassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa, joka pitää yllä yhtä maailman tärkeimmistä havaintopaikoista Metsähovin tutkimusasemalla Helsingin länsipuolella. Mitä Metsähovissa tehdään ja miksi juuri siellä tehtävät havainnot ovat tärkeitä? Haastateltavana: Paikkatietokeskuksen johtaja Hannu Koivula ja tutkija Jyri Näränen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Lähes kaikilla vangeilla on päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö. Miten rikollisuuden kierrettä voi ehkäistä ja miten siitä pääsee pois? Entä voiko vankila sittenkin vähentää uusintarikollisuutta? Tehokas kriminaalipolitiikka vaatii tutkittua tietoa siitä, millaiset rangaistukset ja millainen sosiaalipolitiikka on oikeasti tehokasta. Asiantuntijoina kriminologian professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Helsingin yliopistosta sekä psykologi, tutkimuspäällikkö Marko Manninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia? Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin. Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen. Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen? Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Jaro Asikainen Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Miten tekoäly voi auttaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita vastaan? Mitkä olisivat huippututkijan ratkaisut antibioottiresistenssiin? Tiedeykkönen jatkaa “hiipivän pandemian” seuraamista! Edellisen kerran Tiedeykkönen teki jakson antibioottiresistenssistä neljä vuotta sitten. Minkälainen tilanne Suomen osalta on tänään? Tässä jaksossa päivitetään tiedot siitä, mitä uutta tekoäly tuo antibioottiresistenssin hoitoon ja tutkimukseen. Haastateltavana jaksossa on Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta, sekä yliopiston kansainvälisesti viitatuimpiin tutkijoihin lukeutuva Tommi Vatanen. Vatanen on mikrobiologi, joka käyttää tutkimukseen erilaisia laskennallisia menetelmiä. Toimittaja on Juuso Pekkinen Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Marko Virta ja Tommi Vatanen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala

Anteeksiantaminen on äärimmäisen vaikeaa kamalissa tapauksissa. Silti jotkut rikosten uhrit tai heidän omaisensa ovat valmiita kohtaamaan pahoinpitelijät, hyväksikäyttäjät ja tappajat silmästä silmään. Silti anteeksiantaminen ei välttämättä onnistu, mutta molemmat osapuolet kuitenkin hyötyvät tapaamisesta. Millaisia kokemuksia näistä kohtaamisista on? Tiedeykkönen tutkii millainen psykologinen prosessi anteeksiantaminen on ja porautuu myös myytteihin. Onko anteeksiantaminen unohtamista tai pahojen asioiden hyväksymistä? Haastateltavat: psykologi, rikosten jälkikäsittelyn erityisasiantuntija Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta ja anteeksiantamisen psykologiaa tutkiva psykologi Anne Haikola, Itä-Suomen yliopisto. Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Katja Kostiainen

Koralliriutat ovat ihmeellinen ja värikäs merielämän kehto: Jopa neljännes merilajeista tarvitsee niitä aina pikkuisista äyriäisistä valaisiin saakka. Koralliriuttojen kuolema on ensimmäinen peruuttamaton ilmastonmuutoksen aiheuttama keikahduspiste ja niiden mukana miljardi ihmistä menettää elantonsa. Hanskoja ei kuitenkaan ole lyöty tiskiin: Tutkijat kehittävät aktiivisesti ratkaisuja: korallien entisöintiä, keinohedelmöitystä, lämpöä kestävien panssarilevien tutkimusta ja geenipankkeja. Tietyt lajit ja alueet voivat vielä selvitä, jos toimimme nyt. Voisivatko vielä jälkipolvetkin päästä sukeltamaan värikkääseen merten sademetsään? Haastateltavana: meribiologi ja tietokirjailija Jessica Haapkylä Toimittajana: Hanna Asikainen Äänisuunnittelu: Panu Willman

Betoni aiheuttaa enemmän hiilipäästöjä kuin koko lentoliikenne, ja jo lähitulevaisuudessa betonia voi olla maapallolla enemmän kuin kaikkea elollista yhteensä. Tutkijat yrittävät tehdä maailman yleisimmästä rakennusmateriaalista ympäristöystävällisempää. Mutta ovatko 3D-tulostetut betonitalot tulevaisuutta? Suomalainen tutkimus etsii vastauksia: keinoja löytyy muun muassa huolellisesta rakennesuunnittelusta ja elinkaarien ajattelusta. Kauniit kaarisillat saattavat tehdä paluun. Tutkimus on tuottanut myös lupaavia yllätyksiä. Terästeollisuuden jätteenä syntyvä masuunikuona saa betonin kestäämään tiesuolaa jopa kymmenen kertaa aiempaa paremmin. Sen käyttö sideaineena voi vähentää yleisimpien siltaremonttien tarvetta. Haastateltavina: Anssi Laaksonen, betoni- ja siltarakenteiden professori, Tampereen yliopisto sekä Jouni Partanen, konetekniikan emeritusprofessori, Aalto-yliopisto. Toimittajana Aapo Laakso. Äänisuunnittelu: Katri Koivula.

lmastojutut ovat usein syyllistäviä ja jopa masentavia. Tällä kertaa saamme toiveikkaita tutkimustuloksia, joista on konkreettista hyötyä etenkin maanviljelijöille. He saavat helposti lokaa niskaansa ilmastoasioissa. Suomalainen huippututkimus paljastaa hienoja tuloksia peltojen hiilinieluvaikutuksesta. Haastateltavat: Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimuksen toimialajohtaja Jari Liski ja vanhempi tutkija, matemaatikko Julius Vira Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Joonatan Kotila

Koirien jalostus on kovassa muutospaineessa. Kun ennen vaalittiin rotupuhtautta, nyt tehdään roturisteytyksiä. Jotkut rodut ovat niin sisäsiittoisia, että ne kuolevat ennenaikaisesti ja niillä on vaikeuksia lisääntyä keskenään. Nyt mietitäänkin keinoja, miten rotuihin saataisiin uutta perinnöllistä materiaalia. Toisaalta koiria on tutkittu ja tietoa saatu valtavasti lisää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Miten jalostuksen pitäisi muuttua, jotta saisimme pitää koirarodut myös tulevaisuudessa? Asiantuntijoina jalostustieteilijä Katariina Mäki ja molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Äänisuunnittelu: Laura Koso

Tekoälyn käytön yleistyminen on herättänyt keskustelu suuriin kielimalleihin perustuvien keskustelubottien mahdollisista mielenterveysriskeistä. Mediassa ja tieteellisissä julkaisussa on alettu puhua jopa “tekoälypsykoosista”. Mielenterveyden ammattilaiset ovat havainneet, että joidenkin ihmisten kohdalla todellisuustajun heikentyminen on mahdollisesti ollut yhteydessä tekoälyn käyttöön. Tässä Tiedeykkösen jaksossa avataan sitä, mitä nyt tiedetään tekoälyn käytön suhteesta vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Psykoosiriskin lisäksi jaksossa viitataan myös tapauksiin, joissa tekoäly on alkanut henkilön “itsemurhavalmentajaksi”. Jaksossa on haastateltavana HUS:lla digitaalisista hoidoista vastaava psykoterapeutti, oikeuspsykologi ja tutkija Jan-Henry Stenberg. Haastateltavana on myös Aalto-yliopiston koneoppimisen professori Arno Solin. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa, muista, että apua on saatavilla. Akuuteissa tapauksissa voit aina soittaa hätänumeroon 112. Mieli Kriisipuhelimen tiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta mieli.fi/kriisipuhelin.

Kaksiulotteiset materiaalit ovat niin ohuita, että ne eivät enää ole kolmiulotteisia. Ne ovat tyypillisesti yhden tai muutaman atomikerroksen paksuisia aineita, joissa aineen ominaisuudet voivat poiketa radikaalisti tavanomaisista kolmiulotteisista materiaaleista. Näin ohut rakenne mahdollistaa täysin uudenlaisia, usein hyvin erikoisia sähköisiä, mekaanisia, optisia ja kemiallisia ominaisuuksia. 2D-materiaali grafeenista on puhuttu jo vuosikymmeniä ja sitä on kutsuttu vallankumoukselliseksi materiaaliksi: painoonsa nähden 200 kertaa terästä vahvempaa, lähes täysin läpinäkyvää, joustavaa, venyvää ja erinomainen sähkönjohdin. Teoriassa grafeenilevy on niin luja, että sen päälle voisi vaikkapa laittaa kissan ja kantaa sitä, vaikka levy on vain yhden atomikerroksen paksuinen. Mutta onko grafeeni lopulta vain toteutumaton lupaus, vai onko se jo oikeasti materiaalina käytössä? Viime vuosina katse on kääntynyt myös muihin kaksiulotteisiin eli 2D-materiaaleihin, kuten germaneeniin, silikeeniin ja grafeenin sukulaismateriaaliin grafyyniin. Mikä näissä oudoissa materiaaleissa kiinnostaa ja millaista käyttöä niille kaavaillaan? Haastateltavina ovat fysiikan professori Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta ja kemian professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Proteiiinista on tullut trendiruoka. Kauppojen hyllyt notkuvat siitä tehtyjä rahkoja, juomia ja patukoita. Tiedeykkönen tutkii ovatko ne oikeasti tarpeen vai saammeko proteiinia riittävästi ruokavaliostamme. Kuuntele mitkä proteiinimyytit pitävät paikkansa ja mitkä ovat harhaluuloa. Haastateltavina ravitsemuterapeutti Anette Palssa ja ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Laura Koso.

Yksi kvanttimekaniikan oudoimmista ilmiöistä on tunneloituminen: hiukkanen voi päästä seinän läpi, vaikka se on klassisen fysiikan mukaan mahdotonta. Mistä tämä johtuu? Ilmiö ennustettiin jo vuonna 1926 Schrödingerin kvanttimekaniikan perusyhtälössä, mutta Albert Einstein ja monet muut epäilivät pitkään, että kyse oli vain matemaattisesta kuriositeetista. Pian kuitenkin kävi ilmi, että tunneloituminen on todellinen ilmiö. Sitä tapahtuu esimerkiksi auringossa ja radioaktiivisessa alfahajoamisessa. Vuoden 2025 fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tunneloitumisen osoittamisesta suprajohtavissa sähköpiireissä. Ilmiöön perustuvat Josephsonin liitokset ovat nykyisten suprajohtavien kvanttitietokoneiden keskeisiä rakennusosia. Miten ne toimivat? Haastateltavina ovat fysiikan apulaisprofessori Matti Silveri Oulun yliopistosta ja fysiikan professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Eri maiden asevoimat ja sotilasorganisaatiot käyttävät tieteiskirjallisuutta ennakoidessaan tulevaisuuden konflikteja ja taistelukentällä käytettäviä uusia teknologioita. Esimerkiksi Naton vuonna 2016 julkaisemassa novellikokoelmassa on geneettiseti muokattuja sotilaita, lasten etäohjaamia asejärjestelmiä ja hakkeroitu älyase. Eräässä kertomuksessa Suomi on osa Natoa ja suomalainen sotilas on mukana estämässä uuden polttoaineteknologian väärinkäyttöä. Tulevaisuudentutkija ja kirjailija Elina Hiltunen on tutkinut mm. sitä, miten eri asevoimat käyttävät tieteisfiktiota osana ennakointityötä. Lisäksi Hiltunen on selvittänyt, miten osuvasti asevoima-scifi on onnistunut ennakoimaan nykyisenkaltaisen droonisodankäynnin. Hiltusen Maanpuolustuskorkeakoulun väitöstutkimuksen aiheena oli sciene fiction sotilasorganisaatioiden skenaariotyöskentelyn tukena. Haastateltava: Elina Hiltunen Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Laura Koso Korjaus: kohdassa 4:37 puhuttiin alunperin Christopher Nolanin elokuvasta Inception (2010), vaikka kyseessä oli elokuva Tenet (2020).

Asteroideja etsivä ATLAS-teleskooppisysteemi äkkäsi taivaalta viime heinäkuussa omituisen kohteen. Sen nopeus oli todella suuri ja se näytti tulevan kaukaa planeettakuntamme ulkopuolelta. Pian kävikin ilmi, että kyseessä oli kolmas havaittu tähtienvälinen pienkappale, jonka tiedämme kulkevan Aurinkokunnan läpi. Ensimmäinen oli omituinen 'Oumuamua vuonna 2017 ja toinen komeetta Borisov vuonna 2019. Niihin verrattuna 3I/ATLAS -komeettaa on pystytty havaitsemaan pidempään ja paremmin. Interstellaarisia vierailijoita on todennäköisesti ollut ennenkin, ja niitä pystytään nyt vain löytämään sekä havaitsemaan paremmin kuin koskaan. Tähtienväliset komeetat ovat olleet otsikoissa, koska Harvardin professori Avi Loeb on ilmaissut niiden olevan mahdollisesti avaruusolentojen lähettämiä aluksia. Valtaosa tähtitieteilijöistä suhtautuu tähän hyvin kriittisesti. Mitä tähtienvälisistä komeetoista todella tiedämme? Haastateltavana Atlas-komeetasta tutkimusta tehnyt tähtitieteilijä Antti Penttilä, Helsingin yliopisto Toimittajana ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Meille kaupataan erilaisia hengitystekniikoita, mutta välillä epäilyttää ovatko ne tarpeen. Erityisesti syvähengitystä suositellaan stressiin ja rauhoittumiseen, mutta sopiiko se kaikille? Kannattaako hengitykseen kiinnittää ylipäätään niin paljon huomioita? Tutkitaan nyt miten hengitys vaikuttaa mieleen ja kehoon. Haastateltavina erikoispsykologi, kipututkija Tage Orenius ja keuhkolääkäri Maria Hollmen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös. Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat nyt uhattuina valosaasteen vuoksi. Haastateltavina: Tuukka Perhoniemi, Ursan tähtitieteen opas sekä Angel Otarola, Euroopan eteläisen observatorion ilmakehäasiantuntija. Toimittajana Jari Mäkinen.

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Miten paljon omaa hermostoaan voi säätää? Hermostoon liittyy paljon myyttejä, jotka otetaan totuuksina. Kuinka hermosto toimii ja mihin voi vaikuttaa? Haastateltavina ylilääkäri, neurologi Sami Curtze, neurologi Leena Kämppi ja neuropsykologi Katri Saar. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelu Laura Koso.

Digitaaliset kaksoset ovat tietokoneilla mallinnettuja, mahdollisimman täsmällisiä virtuaaliversioita teknisistä laitteista tai suuristakin systeemeistä. Hurjinta digikaksosta ollaan luomassa maapallosta sekä sen pinnalla mylläävistä ilmiöistä merivirroista sään kautta muuttolintujen käyttäytymiseen. "Destination Earth" -hankkeen avulla voidaan muun tutkimuksen ohella testata "entä jos" -skenaarioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC vastaa useista osista eurooppalaisessa maapallon kaksosta tekevässä hankkeessa. Kaiken muun ohella siellä hahmotellaan chatbotia, jolta kansalaiset ja päättäjät voisivat kysyä ilmastokysymyksiä. Haastateltava: Jenni Kontkanen, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n digitaalisten kaksosten ryhmän päällikkö. Toimittajana Jari Mäkinen.