Sensuroimaton Päivärinta

Ukrainalaiset ovat juhlineet ja iloinneet Hersonin vapautumista. Alue on ollut venäläisten hallussa maaliskuun alusta lähtien. Alueen vapautusta pidetään merkittävänä, mutta onko kyse pysyvämmästä sodan käänteestä? Millaisia vaikutuksia Hersonin vapautumisella on Venäjän presidentti Vladimir Putinin asemaan ja armeijalleen? Mitä sodassa arvioidaan tapahtuvan seuraavaksi? Jatkaako Ukraina vastahyökkäyksiään jopa kohti Krimin vapauttamista? Mitä on luvassa Venäjän suunnalta ja millaisia kostoja? Sensuroimattomassa Päivärinnassa kysymyksiin vastaa sotatieteilijä Ilmari Käihkö Alleksanteri-instituutista.

Millainen turvallisuusuhka sotarintamalla heikosti menestynyt Venäjä on? Miten Pohjoismaiden puolustus muuttuu, kun Suomesta ja Ruotsista tulee Nato-jäseniä? Entä millaisia haasteita Naton täysjäsenyys tuo Suomelle? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Minna Ålanderin mukaan Suomen puolustuskonsepti poikkeaa muista Nato-maista niin olennaisesti, että se on yllättänyt monet.

Yrittäjä ja toimitusjohtaja Jenni Kynnös perusti MySome-yrityksensä 24-vuotiaana. Sosiaalisen median markkinointitoimistosta tuli menestys. Kynnöksen oma tavoite taloudellisesta riippumattomuudesta toteutui viime vuonna, kun nuori yrittäjä myi enemmistön MySomesta Ilkka-Yhtymälle. Vielä muutama vuosi sitten pankit eivät myöntäneet edes asuntolainaa Jennille ja tämän miehelle. Miten Jennistä tuli miljonääri? Mitä kaikkea se on vaatinut? Kuuntele, millaiset vinkit Jenni antaa vaurastumisesta haaveileville Sensuroimattomassa Päivärinnassa.

Sensuroimattomassa Päivärinnassa kuullaan yrittäjyydestä pitkään haaveilleiden Terhi Riikosen ja Minna Lehdon tarina. Matkalla illanviettoon sairaanhoitajat Riikonen ja Lehto poikkesivat kaupan vihannestiskille. Pusseja auki räplätessään kaksikko katsahti toisiaan ja tajusi sillä sekunnilla löytäneensä kauan etsimänsä idean. Ystävykset olivat miettineet pitkään ideaa, joka toisi helpotusta ihmisten arkeen. Alkoi tuotekehittely. Kun he esittelivät kapineensa patenttiasiamiehelle, tämä innostui heti ja totesi, että kyseessä on rahanarvoinen keksintö. Nyt kaksikon pussinavaajaa on myyty ruokakauppoihin ympäri Suomen. Patenttihakemus on vetämässä ja yritys perustettu. Suunnitteilla on myös myynti Suomen rajojen ulkopuolelle.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on siirtynyt vaiheeseen, joka on entistäkin vaarallisempi ja kansainvälisempi. Miksi Venäjä kiihdyttää ukrainalaisten kaupunkien ja infrastruktuurin tuhoamista siviilien kärsimyksestä ja sodan säännöistä piittaamatta? Venäjä syyttää toistamiseen Iso-Britanniaa Nord Stream -kaasuputkien räjäytyksistä ja sanoo harkitsevansa ”lisätoimia” Britanniaa vastaan. Miten Venäjän uhittelu tulee tulkita? Norja ilmoitti maanantaina nostavansa sotilaallista valmiuttaan. Norjan pääministeri Jonas Gahr Stören mukaan lisääntyneet jännitteet tarkoittavat, että olemme alttiimpia uhille, tiedustelulle ja vaikutuksille. Millaista valppautta tilanne edellyttää myös Suomessa? Ovatko globaalin konfliktin riskit kasvaneet, kun Nato ja Venäjän liittolaiset käyvät epäsuoraa sotaa Ukrainassa? Kysymyksiin vastaa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Pitkän uran muusikkona tehnyt Tommi Läntinen ei unohda aikoja, jolloin suosio katosi ja puhelin lakkasi soimasta. Läntinen sanoo, ettei ihmispäätä ole tehty menestystä varten. Vaikka nuori rokkikukko teki monia virheitä, paha ihminen hän ei ole koskaan ollut. Yksi tärkeimmistä opeista Läntiselle on ollut se, että ihminen voi muuttua. Vain elämää -ohjelma on palauttanut Tommi Läntisen uuden suosion äärelle. Nyt Tommi paljastaa sen, mikä yllätti hänet eniten Vain elämää -kuvauksissa.

Turkki jarruttaa yhä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan suhtautuu penseämmin Ruotsin jäsenyyteen, koska hänen mukaansa ”terroristit” kävelevät vapaana Ruotsissa. Myöskään Unkari ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Miksi ei? Kuinka kauan vitkuttelu voi jatkua? Miten tilanne ratkaistaan? Miten Venäjän hyökkäyssodan raaistuminen vaikuttaa Nato-prosessiin? Entä mitä tapahtuisi, jos Suomen Nato-jäsenyys hyväksyttäisiin Turkin parlamentissa ennen Ruotsin jäsenyyttä? Voisiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia? Kysymyksiin vastaa kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.

Kirjailija Sofi Oksanen totesi jo maaliskuussa, ettei Venäjän presidentti ole seonnut. Että tyrannin sotatoimet Ukrainassa ovat Venäjän näkökulmasta katsottuna osa loogista jatkumoa. Mitä tuo looginen jatkumo pitää sisällään ja mihin se nyt johtaa? Millaisia historian vääristelyjä Oksasen virolainen äiti ja isovanhempansa joutuivat Neuvostoliitossa kuuntelemaan? Oksanen puhuu myös moraaliongelmaisista suomalaispoliitikoista. Oksasen mukaan on ollut höpöpuhetta väittää, ettei kukaan tiennyt Venäjän ongelmista mitään.

Venäjä jatkaa laajoja ja raakoja iskujaan Ukrainan siviilikohteisiin ja infrastruktuuriin. Asuinrakennuksia ja vesi- ja voimalaitoksia on tuhottu. Siviilejä kuolee. Humanitäärinen hätä ja kärsimys lisääntyvät. Mistä Putinin uusi ja raakalaismainen strategia kertoo? Millaisiin julmuuksiin Putinin harjoittama terrorismi voi johtaa? Onko vaarana, että Venäjä jatkaa siviilikohteiden moukarointia pitkäkestoisesti? Viron parlamentti julisti jo Venäjän terroristiseksi valtioksi. Mitä lännen tulisi tehdä? Kysymyksiin vastaa puolustusvoimien ex-tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho.

Krimin sillan räjäyttämisen jälkeen Venäjä aloitti raakalaismaiset iskut siviilikohteisiin Ukrainassa. Onko sodan luonne nyt muuttunut pysyvästi? Tullaanko jatkossa näkemään entistä järkyttävämpiä iskuja ukrainalaisiin kaupunkeihin? Useamman arvion mukaan Venäjän ase- ja ohjusvarastot ovat jo hiipumassa. Mitä vaihtoehtoja presidentti Vladimir Putinille silloin jää? Onko Putinin pakko voittaa sota? Entä mitä länsi ja Nato voivat tehdä alati kiristyvässä tilanteessa? Mihin Suomessa tulee varautua? Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija Hanna Smith vastaa kysymyksiin Sensuroimattomassa Päivärinnassa.

Kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta tuomittu Mika "Immu" Ilmén vapautui vankilasta vuonna 2018. Ilmén pyöritti huumebisneksiä samalla, kun hän teki töitä portsarina lukuisissa ravintoloissa ja yökerhoissa Helsingissä. Ilmén kantoi pimeää rahaa muovikassikaupalla kotiin, jossa elivät myös vaimo ja pieni lapsi. Mitä moottoripyöräjengi Cannonballin entinen asekersantti ajattelee nyt teoistaan? Ilmén kertoo Sensuroimattomassa Päivärinnassa väkivallan ja pimeän rahan pursuttamasta elämästään alamaailmassa ja hurjista portsarivuosistaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola analysoi yhä syvemmälle tappiokierteeseen ajautuvan Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin tilannetta. Liikekannallepanon jälkeen Venäjältä on lähtenyt jo noin 700 000 venäläistä. Kritiikki sotatoimia ja liikekannallepanoa kohtaan kasvaa Venäjällä. Horjuuko Putinin asema? Miksi Venäjän presidentti Putinin ydinaseuhkailut puhuttavat nyt kiihtyvässä määrin ympäri maailmaa? Mitä ydinaseuhalla on jo saavutettu? Miten länsi vastaa Putinin huutoon ja mihin lännessä tulisi nyt varautua?

Matilda Heikkilä hakeutui vuonna 2020 äitiyslomallaan terveyskeskukseen kovan väsymyksen, pää-, selkä- ja vatsakipujen takia. Oireet laitettiin vauva-arjen piikkiin, eikä hän päässyt suppeita verikokeita lukuun ottamatta tarkempiin tutkimuksiin. Matildan oireet pahenivat ja vasta useiden pyyntöjen jälkeen hän pääsi verikokeisiin, joista näkyi kohonneet maksa-arvot. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään. Lopulta käynti yksityislääkärillä paljasti järkyttävän totuuden. Mitä kaikkea tapahtui? Miksi Matilda joutui itse etsimään hoitovaihtoehtoja ja maksamaan kalliita syöpälääkkeitä? Miten pienen lapsen äiti jaksaa taistella, kun aika alkaa käydä vähiin ja syöpä on laajalle levinnyt?

Vuotavat Nord Stream -kaasuputket Ruotsin ja Tanskan talousalueilla herättävät vakavan kysymyksen paitsi tekijästä myös motiiveista. Jos Venäjä on räjäytysten takana, mitä se tarkoittaa? Miten tekoon tulee reagoida? Miten Suomen ja sen lähialueiden turvallisuustilanne on nyt muuttunut? Miksi Putin uhkailee ydinaseiden käytöllä ja sanoo Venäjän olevan sodassa länttä vastaan? Sensuroimattomassa Päivärinnassa kysymyksiin vastaavat ex-diplomaatti, pitkän linjan Venäjä-tuntija René Nyberg sekä pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.

Seiska on Suomen suurin aikakauslehti, joka ei jätä ketään kylmäksi. Mutta missä menee Seiskan rajat? Paljonko vinkkipalkkioista muhevimmillaan maksetaan ja miksi? Seiskan kanteen joudutaan, sinne ei päästä. Suomen puhutuimman juorulehden päätoimittaja Jari Peltomäki kertoo Sensuroimattomassa Päivärinnassa, miten tehdään lehteä, jota juuri kukaan ei myönnä lukevansa.

Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappiota Ukrainassa. Presidentti Vladimir Putinin ahdinko syvenee ja tuki sodalle rakoilee Venäjällä. Sotimaan värvätyt vangit ja palkkasotilaat kielivät Venäjän sotakurimuksesta. Joutuuko Venäjä miettimään uudelleen, mitä se sodalta haluaa? Mitä vaihtoehtoja Putinilla on? Auttaako kumartelu Kiinaan päin? Mihin Suomessa pitäisi nyt kiinnittää erityistä huomiota? Onko lännessä pelätty liiaksi Venäjän potentiaalia eskaloida sota? Kysymyksiin vastaa Venäjän ulkopolitiikan asiantuntija, apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta.

Venäjän yli puoli vuotta kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa on sujunut huonosti alkumetreiltä lähtien. Ukrainalaiset ovat nyt onnistuneet valtaamaan takaisin alueitaan ja venäläiset ovat joutuneet perääntymään. Voiko Venäjä hävitä sodan? Mitä siitä seuraisi? Entä miten karvas tappio vaikuttaisi presidentti Vladimir Putinin asemaan? Mitä vaihtoehtoja Putinilla on ja kuinka vaarallisia nuo vaihtoehdot ovat? Näihin kysymyksiin vastaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Päihdelääketieteeseen pätevöityvällä Atte Virolaisella on synkkä viesti: Suomessa kuolee huumeisiin alle 25-vuotiaita eniten Euroopassa. Samaan aikaan asiasta puhutaan hirvittävän vähän. Lääkäri Attena somessa tunnettu Virolainen kerää huumevalistusvideoillaan miljoonia katseluja kuukaudessa. Entinen lähihoitaja ja palomies tietää, mistä puhuu. Nyt hän kertoo, miten eri huumeet koukuttavat ja miksei kokaiinista pidä käyttää termiä bilehuume. Virolainen kertoo myös, millainen on tyypillinen huumekuolema Suomessa. Entä, miten päästä eroon riippuvuudesta? Mitkä merkit kielivät siitä, että oma lapsi on alkanut käyttää huumeita?

Moni suomalainen odottaa kauhulla talvella pasahtavia sähkölaskuja. Sähkökriisi koettelee koko Eurooppaa. Millaisia nopeita ratkaisuja nyt pitäisi tehdä energian hinnan alentamiseksi ja riittävyyden takaamiseksi? Samaan aikaan valtion velkavuori sen kun kasvaa. Kuinka kauan Suomi voi jatkaa velaksi elämistä? Onko ovella jo seuraava kriisi? Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa keskustelemassa kansanedustajat Antti Häkkänen (kok) ja Katri Kulmuni (kesk).

Vaikuttaja ja Mimmit sijoittaa -podcastaaja Hanna Tikander kertoo avoimesti bilehuumeiden käytöstään Sensuroimattomassa Päivärinnassa. Raitistunut Hanna Tikander veti ensimmäiset kännit vain 13-vuotiaana. Alkoholin ja bilehuumeiden värittämää elämää kesti vuoteen 2019 asti, jolloin koko kesä oli ollut jatkuvaa bilettämistä. Kokaiini auttoi pysymään pirteämpänä ja jaksamaan. Rahaa kului. Edes krapulassa lenkit eivät jääneet Hannalta yleensä juoksematta eivätkä työprojektit hoitamatta. Miten se on mahdollista? Entä miten päästä irti päihteistä? Mitä se vaatii ja millaiset muutokset Hanna huomasi itsessään?

Pääministeri Sanna Marinista tuli globaali puheenaihe bilekohun myötä. Keskustelu jatkuu yhä New York Timesiä ja sosiaalista mediaa myöten. Mitä pääministeri Sanna Marinin (sd) poikkeuksellinen bilekohu jätti jälkeensä? Kuka ottaa opiksi ja mitä? Millaisia mahdollisia vaikutuksia kohulla on tulevaan? Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa ovat keskustelemassa keskusta-aktiivi, tilastotieteilijä Elina Lappalainen ja viestintäjohtaja, entinen sdp:n puoluesihteeri ja ex-kansanedustaja Mikael Jungner.

Pelot talouden vajoamisesta taantumaan kasvavat. Venäjän sotiminen Ukrainassa, kovenevat talouspakotteet ja energiamarkkinoiden mullistus tuntuvat myös Suomessa. Onko meillä edessä myös ruokakriisi? Mihin ja miten suomalaisten olisi nyt syytä varautua? Kuinka paljon korot nousevat ja milloin? Entä, miten Venäjä-pakotteet purevat ja mitä pitäisi tapahtua, että Venäjä joutuisi maksukyvyttömyyden tilaan? Kysymyksiin vastaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek antaa arvionsa koronatilanteesta ja apinarokosta Sensuroimattomassa Päivärinnassa. Mistä nyt oudosti leviävässä apinarokossa on kyse?Koronauutiset loppuivat kuin seinään Venäjän hyökättyä Ukrainaan kolme kuukautta sitten. Mutta loppuiko korona? Mikä on tartuntatilanne nyt? Miksi ensi syksyksi ja talveksi odotetaan uutta korona tartuntojen aaltoa? Ketkä se sairastuttaisi? Mitä uutta tiedetään koronarokotteiden antamasta suojasta ja haitoista? Tuleeko koronarokotteesta jokavuotinen?

Osakemarkkinat ovat sukeltaneet ja talousennusteita rukataan alaspäin. Mitä on luvassa? Venäjän sotiminen Ukrainassa ja hintojen raju kallistuminen tuntuu jo suomalaistenkin kukkaroissa. Millaiseen korkojen nousuun asuntovelallisten olisi nyt syytä varautua? Entä mitä merkkejä kannattaa tutkailla asuntomarkkinoilla? Millaisia vinkkejä Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus antaa niille, jotka nyt pohtivat asunnon myyntiä, ostamista tai remontoimista?

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa viime viikolla. Jäsenhakemuksia ei kuitenkaan päästy heti käsittelemään, koska Turkki esti sen. Miten asia ratkeaa? Mitä Turkki oikeasti haluaa ja miksi ratkaisun avainten sanotaan olevan Yhdysvalloilla? Entä, millaisia sotilaallisia yllätyksiä Venäjä voisi kohdistaa Suomeen? Kysymyksiin vastaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.

Nyt pidetään jo lähes varmana, että Suomi tulee jättämään pikimmiten Nato-hakemuksensa. Millainen isku se tulee olemaan Venäjän presidentti Vladimir Putinille? Entä, millä tavoin Putin pyrkisi estämään Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyden? Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt jo kuukausia. Kun Putinilla ei näytä olevan ulospääsyä junnaavasta sodasta, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Sensuroimattomassa Päivärinnassa haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Jyri Lavikainen.

Nato-kannat muuttuivat Suomessa myönteiseksi ennennäkemättömällä vauhdilla. Nyt pidetään jo lähes varmana, että Suomi jättää hakemuksensa ensi viikolla. Mitä tapahtuu jäsenyyshakemuksen jälkeen? Mistä Suomi voi neuvotella? Entä mitä Suomelta odotettaisiin Nato-jäsenmaana? Lähettäisikö Suomi sotilaitaan Baltian maissa jo oleviin Nato-pataljooniin? Mitä uutta jäsenyys toisi Suomelle? Näihin kysymyksiin vastaa Nato-tutkija, valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole edennyt voitokkaasti. Miten Vladimir Putinin kääntää heikon sotamenestyksen voitoksi? Useat länsimaiden viranomaiset uskovat, että Putin saattaa julistaa virallisesti sodan Ukrainalle ensi maanantaina voitonpäivänä, jolloin sotajoukkojen vahvistaminen varusmiehillä ja reservin joukoilla mahdollistuisi. Entä millaisia reaktioita Venäjältä on odotettavissa Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-hakemuksen myötä? Näihin kysymyksiin vastaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.

Kansanedustaja Anna Kontula lataa Sensuroimattomassa Päivärinnassa, miksei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Selvä enemmistö kansanedustajista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta ei vasemmistoliiton Kontula. Hänestä pitäisi ennemminkin kysyä, miksi Natoon pitäisi mennä. Kontula pitää huonona muun muassa sitä, että Natoon kuuluu jäsenmaita, joilla on varsin hämärä ja ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallinen historia. Venäjän Kontula näkee enemminkin riskinä kuin uhkana. Jos Suomeen tulisi vihreitä miehiä, Kontulan mukaan Suomen armeija niistä varmasti selviäisi ominkin päin.

Yrittäjä ja tatuointitaiteilija Wilma Schlizewski odottaa tuomiotaan törkeästä rattijuopumuksesta. Hän kärähti joulukuun 28. päivä 1,7 promillen humalassa ratista. Mitä oli tapahtunut? Miksi Schlizewski päätyi humalassa auton rattiin? Mitä hän katuu? Rattijuopumus on törkeä, mikäli rikoksentekijän veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai jos hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa ajon aikana tai sen jälkeen.

Venäjän raaka sotiminen Ukrainassa on jatkunut jo yli kaksi kuukautta. Sodan pitkittyessä uhkailut Venäjän suunnalta vain kovenevat. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti aiemmin tällä viikolla, että kolmannen maailmansodan ja ydinsodan uhka on todellinen. Miten Venäjän uhkailuihin tulee suhtautua? Ovatko EU-maat tehneet riittävästi toimia Putinin sotimisen lopettamiseksi? Entä millaista suojaa Suomi tarvitsee, jos haemme Nato-jäsenyyttä? Haastateltavana on europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala, joka sai porttikiellon Venäjälle 2015.

Venäjä on toistanut useasti sotilaallisen, poliittisen ja taloudellisen uhkauksensa Suomea kohtaan, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Millaista sotilaallista voimaa se voisi käyttää? Mihin kaikkeen Suomessa on varauduttava ja miten? Kuinka paljon Venäjällä riittää vielä paukkuja sotimiseen Ukrainassa? Entä kauanko Ukraina kykenee puolustautumaan? Millainen vaara on sodan eskaloitumiselle, kun sota pitkittyy? Kuinka kauan länsi voi antaa siviilien teurastusten, kidutusten ja raiskauksien jatkua Ukrainassa? Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri vastasi kysymyksiin suorassa Sensuroimaton Päivärinta -lähetyksessä.

Suomen Nato-päätös lähenee ja Venäjän vaikutusyritysten odotetaan lisääntyvän. Mihin nyt pitää varautua ja miten? Verkkohyökkäyksiä ja pelotteluvideoita on jo nähty. Ulko- ja puolustusministeriön sivut kaatuivat juuri ennen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin etäpuhetta eduskunnalle. Nordean verkko- ja mobiilipankki rampautuivat pahoin useaksi päiväksi maaliskuun alussa tehdyn palvelunestohyökkäyksen takia. Voidaanko tärkeät nettisivut kaataa ja verkkopankkeihin pääsy estää viikoiksi? Onko mahdollista, että pankkiasiakkaat menettävät varojaan tai tietojaan hyökkäysten seurauksena? F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen vastasi kysymyksiin suorassa Sensuroimaton Päivärinta -lähetyksessä.

Suomalais-ukrainalaiset veljekset Justas ja Lukas Stasevskij kertovat Sensuroimattomassa Päivärinnassa Butšan julmuuksista ja siitä, miksi lännen tulee lisätä aseapua Ukrainalle välittömästi. Elokuvaohjaajaksi Kiovassa opiskeleva sellisti Lukas Stasevskij vieraili tällä viikolla Butšassa ja kertoo surullisin mielin siitä, mitä näki. Järkyttynyt pianistiveli Justas Stasevskij korostaa, että ratkaisun avaimet ovat lännellä. Hänestä Butšan tapahtumista ovat vastuussa kaikki venäläiset. Mitä lännen tulisi tehdä? Entä Suomen?

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sai uuden, maailmaa syvästi järkyttäneen käänteen, kun Butšan kaupungin siviilien teloitukset ja muut raakuudet paljastuivat. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan lännessä pitää nyt sisäistää Venäjän valitsema strateginen tie. Mitä se tarkoittaa? Miten lännen tulee nyt toimia? Voisiko Vladimir Putin hyökätä myös Baltiaan ja Suomeen? Miten tappaminen saadaan loppumaan? Riittävätkö mitkään pakotteet pysäyttämään Venäjän presidenttiä?

Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut, ja keskustelua puolesta ja vastaan käydään nyt runsaasti. Mutta mitä jäsenyys Suomelle käytännössä tarkoittaisi? Mitkä asiat muuttuisivat Nato-jäsenyyden myötä? Mitä paljon puhutut turvatakuut oikeastaan takaavat? Entä millaisiin Nato-operaatioihin Suomen tulisi osallistua ja keitä Suomesta lähtisi esimerkiksi sotaa käyvään maahan? Voiko Suomi neuvotella jäsenyyteensä liittyviä ehtoja? Miten Natoon hakeminen tehtäisiin turvallisesti, kun Venäjä on uhkaillut Suomea vakavilla seurauksilla, jos se lähtee kolkuttelemaan Nato-ovea? Kysymyksiin vastaa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Suojelupoliisiin päällikkö Antti Pelttari varoitti jo vuosi sitten, että Venäjä ja Kiina yrittävät päästä kiinni Suomen kriittiseen infrastruktuuriin. Entä millaisia uhkia on nyt, kun Venäjän hyökkäyssota on jatkunut Ukrainassa jo kuukauden? Mihin kaikkeen Suomessa pitää varautua nyt ja tulevaisuudessa? Suojelupoliisiin päällikkö Antti Pelttari vastaa näihin kysymyksiin Sensuroimaton Päivärinta -haastattelussa.

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija Hanna Smith analysoi Venäjän sotimista Ukrainassa ja Putinin aseman heikentymistä Sensuroimattomassa Päivärinnassa. Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saataisiin loppumaan? Millaisia hybridi-iskuja ja vaikuttamisyrityksiä Venäjä voi Suomeen kohdistaa? Voisiko laajamittainen kyberhyökkäys jättää suomalaiset ilman sähköä tai kaataa koko älyliikenteen? Miten ja mihin suomalaisten tulee varautua?

Mikä on Vladimir Putinin asema venäläisten silmissä nyt, kun talouspakotteet kurjistavat elämää ja sodan kauheus alkaa valjeta yhä useammalle? Millainen riski on sodan eskaloitumiselle, kun paine siviilien tappamisen päättämiselle kasvaa lännessä? Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut pysyvästi eikä paluuta vanhaan ole. Miten Suomen tulee suhtautua Venäjän kovasanaisiin uhkauksiin Suomea kohtaan? Näihin asioihin kertoo näkemyksensä muun muassa Venäjän sisäpolitiikkaan erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Mihin Venäjän armeijan paukut Ukrainassa enää riittävät? Miksi se on joutunut niin pahoihin vaikeuksiin, että taistelijoita pitää rekrytoida Syyriasta ja ase- ja ruoka-apua väitetään pyydetyn Kiinalta? Millanen ulospääsy Putinilla ja hänen joukoillaan on tilanteesta? Onko vaarana kemiallisten, biologisten tai jopa taktisten ydinaseiden käyttö tai jopa sodan laajentuminen? Näihin kysymyksiin antaa arvionsa everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ukrainassa sotivan Venäjän aikeita ja Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä Sensuroimattomassa Päivärinnassa. Salonius-Pasternak uskoo Venäjän ryhtyvän tappamaan Ukrainassa siviilejä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Miten tutkija näkee, mihin Suomen tulee varautua Venäjän suhteen? Entä miten hän arvioi Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä? Kysyttäessä Ruotsin pääministeri Madgalena Anderssonin Nato-kommentista, jonka mukaan Ruotsin hakeminen Natoon tässä tilanteessa horjuttaisi turvallisuustilannetta Euroopassa, saa tutkijan täysin hiiltymään. Salonius-Pasternakin mukaan kommentti on täysin käsittämätön. Hän pohtii, että jos jäsenyyden hakeminen on Ruotsin mielessä sellainen mitä ei pitäisi nyt tehdä, miten olisi sitten sotilaallinen tuki Suomelle, joka olisi paljon vakavampi asia. Salonius-Pasternak toivoo Suomen valtionjohdon selvittävän, mitä Andersson oikein tarkoittaa.

Nato-keskustelu kuumenee Suomessa. Kevään aikana puolueiden odotetaan ilmaisevan kantansa asiaan. Niinistö ja Halla-aho kertovat taustat Venäjä-uhalle ja sille, miksi naapurimaa tulee olemaan uhka jatkossakin. Mikä sai europarlamentaarikko Ville Niinistön muuttamaan Nato-kantansa? Entä mitä sanoo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho? Entä, millainen tulee olemaan Suomen Nato-kanta, miten se muodostetaan ja milloin?

Yuli Paz luuli pienenä olevansa vain väliaikaisesti Suomessa. Hän ei ymmärtänyt, että adoption myötä hänestä tuli pysyvästi joidenkin toisten lapsi. Yuli oli ennen lähtöään Suomeen pyytänyt kertomaan äidille, että tulisi pian takaisin. Mitä oli tapahtunut? Miten Yuli päätyi adoptoitavaksi? Virallisista dokumenteista ei löydy äidin allekirjoitusta eikä suostumusta adoptioon. Jyväskyläläinen Yuli Paz on yksi eri maista Suomeen adoptoiduista, jotka vaativat Suomea aloittamaan riippumattoman selvityksen kansainvälisten adoptioiden taustoista. Yuli itse sai rauhan, kun hän kuuli äidiltään, että tämä ei ollut hylännyt häntä. Äiti oli jättänyt Yulin hoitoon ja hoitajana toiminut pariskunta myi Yulin.

Voiko länsi enää koskaan olla tekemisissä sellaisen Venäjän kanssa, jonka hallitsijana on Putin? Miten vallanvaihto Venäjällä tapahtuisi? Entä minkälainen uhka Venäjä on Suomelle ja pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Muun muassa näihin kysymyksiin Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell vastaa Sensuroimattomassa Päivärinnassa.

Elokuvaohjaajaksi Kiovassa opiskeleva sellisti Lukas Stasevskij aikoo seistä ukrainalaisten rinnalla loppuun asti. Suomeen hän ei aio palata, vaikka Venäjän sotatoimet sen kun raaistuvat. – Täällä tapetaan lapsia. Pelkään, että kuolen, enkä pysty tekemään enää elokuvia. Että rakas Ukrainan kulttuuri tuhotaan pois. Kaoottinen tilanne ei ole Lukaksen mukaan Venäjän eikä lännen hallinnassa. Yhtä asiaa hän pitää varmana: ukrainalaiset eivät luovuta. – Vaikka Venäjä voittaisi tämän taistelun, ne tulevat häviämään tämän sodan sata varmasti.