Maailmanpolitiikan arkipäivää

Britannian pääministeri Andy Burnham linjasi tällä viikolla suuntaa, johon haluaa maata viedä. Se on selvästi aiempaa enemmän vasemmalle. Burnham haluaa erityistä julkisrahoitteista vanhushoivaa sekä vesi- ja sähköyhtiöillle julkista kontrollia. Asiantuntijoiden mukaan Burnham on viemässä Britanniaa lähemmäs pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Ohjelmassa kysytään talousasiantuntijoilta, miten realistisilta Burnhamin uudistukset vaikuttavat, niiden rahoittamisesta kun ei ole täyttä selvyyttä. Pääministeri on avannut mahdollisuuden rahoittaa niitä eläkkeistä. Ohjelmassa jalkaudutaan Britannian työväenpuolueen puoluekokoukseen Liverpooliin ja kysytään, miten puolueväki ja tavalliset britit Burnhamin politiikkaan suhtautuvat. Moni on toiveikas, että Burnhamin johdolla puolue onnistuisi päihittämään laitaoikeistolaisen Reform UK -puolueen. Ulkopolitiikassa Burnhamin hallitus jatkaa Ukrainan tukemista. Sen sijaan Israelin politiikka näyttää tiukentuneen. Puoluekokouksen isoin ulkopoliittinen uutinen oli kuitenkin Burnhamin EU-avaus. Hän pitää mahdollisena jopa uutta kansanäänestystä EU:hun palaamiseksi. Britannian Suomen-suurlähettiläs arvioi ohjelmassa näkymiä marraskuussa pidettävälle EU-Britannia-huippukokoukselle.

Tekoälyn kiihkeä kehitystahti herättää jo varoituksia ihmiskunnan tulevaisuudesta. Suljetuista testausympäristöistä internetiin päässeet tekoälyagentit ovat herättäneet kysymyksiä, lähteekö tekoäly kehittäjiensä käsistä. Hurjimmissa varoituksissa tekoäly uhkaa ihmiskuntaa jopa sukupuutolla. Yhdysvalloissa suurten tekoäly-yhtiöiden johtajat ovat esittäneet, että vauhtia pitää rauhoittaa, mutta presidentti Donald Trump on torjunut vaatimukset. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä tekoäly tarkoittaa ajattelulle ja oppimiselle. Ohjelma myös tarkastelee, mihin suuntaan suurten yhdysvaltalaisten teknologiajättien valta ja suurvaltakilpailu ohjaavat tekoälyn kehitystä. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK valitsee parhaillaan uutta pääsihteeriä. Tehtävää on luonnehdittu maailman vaikeimmaksi työksi. Painetta olisi löytää maailmanjärjestölle sen historian ensimmäinen naispääsihteeri. Kahdeksasta ehdokkaasta viisi on naisia. Pääsihteerin valintaprosessia on haluttu tehdä avoimemmaksi ja lisätä myös YK:n yleiskokouksen roolia. Ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miten tässä on onnistuttu. Lisäksi kuullaan, millaisessa tilassa maailmanjärjestö uuden pääsihteerin saa ja mitä valittavalta henkilöltä nyt vaadittaisiin. Lopuksi suomalaisdiplomaatti avaa, millaista YK:ta ja pääsihteeriä Suomi toivoisi järjestölle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ruotsalaiset äänestävät valtiopäivävaaleissa, joissa valta voi vaihtua. Mielipidekyselyt ennakoivat vaalivoittoa Magdalena Anderssonin sosiaalidemokraateille. Ruotsidemokraatit voivat nousta jopa Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ohi pääministeri Ulf Kristerssonin maltillisen kokoomuksen. Ohjelmassa kuullaan ruotsalaisten tuntoja vaalien alla. Terveydenhuolto, koulutus ja talous ovat äänestäjille tärkeimpiä teemoja. Ruotsin politiikan asiantuntijat arvioivat lähetyksessä, millaiseksi Ruotsin ulkopolitiikka muotoutuu vaalien jälkeen. Suuria muutoksia ei odoteta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjällä vallanpitäjät valmistautuvat syksyn suureen vaalinäytökseen, mutta kansalaisten mielialat synkkenevät. Kreml pyrkii osoittamaan tiukasti orkestroiduissa parlamenttivaaleissa, että venäläiset seisovat presidentti Vladimir Putinin sotapolitiikan takana. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee Venäjän politiikan tilaa parlamentin alahuoneen, duuman vaalien valossa. Kremlin pyörittämää vaaliteatteria varjostaa se, että pitkittynyt sotahanke Ukrainassa tunkeutuu yhä enemmän tavallisten venäläisten arkeen. Ukrainan kiihtyneet drooni-iskut, bensiinikriisi, internetkatkokset ja yleensä heikkenevät talousnäkymät nostattavat tyytymättömyyttä, mutta vallanpitäjät pyrkivät kaikin tavoin estämään protestimielialojen näkymistä vaaleissa. Rauhan puolesta kampanjoineen pienen Jabloko-puolueen osallistuminen vaaleihin estettiin viime hetkellä, kun sen kannatus alkoi kasvaa. Vaaleja ei nyky-Venäjällä voi pitää vapaina eikä oikeudenmukaisina, mutta maanpaossa toimivat oppositioaktivistit toivovat vaalien paljastavan halkeamia putinismin julkisivussa. Helsingissä vieraileva oppositiopoliitikko Ilja Jašin kehottaa sotaa vastustavia venäläisiä protestiäänestykseen. Ohjelman ovat toimittaneet Mika Hentunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Syyria koki tällä viikolla merkittävän edistysaskeleen, kun Yhdysvallat poisti maan terrorismia tukevien maiden listaltaan. Maa ehti olla terrorismilistalla vuodesta 1979. Ohjelmassa Yhdysvaltain entinen Syyrian suurlähettiläs arvioi Trumpin Syyria-politiikkaa melko onnistuneeksi. Pakotteiden poiston toivotaan vauhdittavan Syyrian demokratiakehitystä ja integroitumista kansainväliseen yhteisöön. Syyrian demokratian rakentamisessa on silti yhä paljon tehtävää, sillä kansanryhmien välillä haavat ovat syvät lähes 14 vuotta kestäneen sisällissodan ja vuosikymmenien Assadin diktatuurin jäljiltä. Syyrian demokratiakehitystä seuraavien tutkijoiden mukaan väliaikaishallituksen presidentti, islamistitaustainen Ahmed al- Sharaa on johtanut ylhäältä alaspäin ja keskittänyt valtaa presidentille. Hän esimerkiksi valitsi itse siirtymäajan parlamentin jäsenistä kolmasosan. Ohjelmassa kuullaan myös Suomen syyrialaisten ajatuksia maansa suunnasta. He toivovat etenkin naistenoikeuksien ja väestöryhmien keskinäisten suhteiden paranevan. Syyrian demokratisoitumiskehitykselle lisähaasteen tuovat useat ulkovallat, joilla on intressejä Syyriassa. Etenkin Turkki ja Israel haluavat vaikuttaa Syyrian suuntaan. Asiantuntija arvioi ohjelmassa miksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eurooppa lämpenee nyt maanosista kaikkein nopeimmin. Kuluva kesä on ollut paikoin ennätyksellisen kuuma: lämpötilat ovat huidelleet jopa yli 40 asteessa, ja hellejaksot venyneet viikoiksi. Arvostelijoiden mukaan Eurooppa on heikosti varautunut hirmuhelteisiin, koska ilmastointilaitteita on vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Ilmastointilaitteiden vähyydestä ja vesiongelmista on tullut laitaoikeistolle poliittinen lyömäase sekä Ranskassa että Britanniassa. Ohjelmassa kuullaan raportit molemmista maista. Asiantuntijaselvityksen mukaan Eurooppaa parjataan ilmastointivihamieliseksi osin harhaanjohtavin, populistisin väittein. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Euroopassa on hyvät edellytykset vastata kuumentuviin kesiin ja ilmastointilaitteiden vaatima energia mahdollista tuottaa edullisesti ja puhtaasti. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hormuzinsalmen liikenne on ollut lähes täysin tyrehdyksissä jo kuukausia Iranin sodan vuoksi. Salmesta kulki ennen sotaa jopa 150 alusta päivässä, nyt vain muutamia. Iran haluaa ryhtyä perimään salmesta kauttakulkumaksuja ja neuvottelee asiasta Omanin kanssa. Meriliikenteen asiantuntijoiden mukaan, jos maksut tulevat, Hormuzinsalmesta uhkaa tulla vaarallinen toimintamalli myös muualla maailman merialueilla. Se vaarantaisi koko kansainvälisoikeudellisesti taatun vapaan merenkulun. Ohjelmassa kuullaan myös Omanin ulkopolitiikan asiantuntijoilta, miten maa on onnistunut jännitteisellä Lähi-idän ja Persianlahden alueella säilyttämään neutraalin aseman ja toimimaan riippumattomana välittäjänä useissa konflikteissa. Omanin Iranin kanssa käymät neuvottelut Hormuzinsalmen kauttakulkumaksuista ovat kuitenkin aiheuttaneet närää Yhdysvalloissa. Sillä on ollut perinteisesti hyvät suhteet Omaniin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Useassa EU-maassa medianvapaus on heikentynyt viime vuosien aikana. Näin siitä huolimatta, että EU:ssa astui kaksi vuotta sitten voimaan medianvapaussäädös. Toimittajat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan EU-maista vain Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat toteuttaneet säädöksen täysimääräisesti. Järjestön EU-edustaja sanoo ohjelmassa, että EU-komission tulisi ryhtyä toimiin, jotta EU-maat saataisiin noudattamaan medianvapaussäädöstä. Huonoin medianvapaustilanne on Kreikassa. Se sijoittuu kansainvälisessä medianvapaustilastossa EU-maista heikoimmalle sijalle. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta ja selviää, miksi medianvapaus Kreikassa mataa. Unkarissa mediakenttä on myllerryksessä huhtikuisten vaalien jälkeen. Victor Orbánin vaalitappion myötä myös mediaan luotu Orbánin propagandakoneisto on murenemassa. Unkarilaisprofessori avaa ohjelmassa, mitä Unkarissa nyt tehdään, jotta maahan saataisiin aidosti vapaa, poliittisesta johdosta riippumaton media. Unkarin televisio- ja radiouutiset on keskeytetty elokuun puoliväliin asti toimitusten uudistamisen ajaksi. Ohjelman lopuksi suomalaisasiantuntija arvioi Suomen medianvapauden tilaa ja potentiaalisia uhkia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Etelä-Afrikassa on leimahtanut vuosikausiin laajimpia maahanmuuttajavastaisia mielenosoituksia. Kuluneen vuoden aikana jo yli 150 000 ulkomaalaista on poistunut Etelä-Afrikasta paikoin väkivaltaisiksi äityneiden mielenosoitusten vauhdittamana. Maahanmuuttajia vastaan on hyökätty sekä heidän omaisuuttaan ryövätty ja tuhottu. Ainakin neljän ulkomaalaisen tiedetään kuolleen väkivaltaisuuksissa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan mustat ovat hyökänneet mustia vastaan, ja maahanmuuttajista on tehty Etelä-Afrikan talouskurimuksen syntipukki. Etelä-Afrikkaa koettelee yli 30 prosentin työttömyys. Rasistisiksi luonnehditut levottomuudet rasittavat jo Etelä-Afrikan suhteita naapurimaihin. Sekä Ghana että Nigeria ovat ilmoittaneet vaativansa kansalaisilleen korvauksia menetyksistä Etelä-Afrikassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ilmastonmuutoksen myötä erinäiset tartuntataudit leviävät alati uusille alueille. Esimerkiksi vaarallisia viruksia levittäviä tiikerihyttysiä tavataan jo Ranskan korkeudella. Myös muita vektoreita, kuten punkkeja, levittäytyy ilmaston lämmetessä pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutoksen voimistamat säiden ääri-ilmiöt, esimerkiksi tulvat ja syklonit, luovat tautien leviämiselle otollisia olosuhteita, juomavesien saastumista ja kasvualustoja hyttysille. Ohjelmassa kuullaan, kuinka malaria- ja koleratilanne ovat pahentuneet ilmaston muuttuessa Mosambikissa. Asiantuntijoiden mukaan tautiriskeihin varautuminen ja niiden tunnistaminen edellyttää monitieteistä yhteistyötä. Ohjelmassa kuullaan kahta laaja-alaisen kentän eturivin tutkijaa Atlantin molemmin puolin. Lisäksi selviää, millaisia konkreettisia projekteja tautiriskien vähentämiseksi on meneillään Ghanassa ja Vietnamissa. Lopussa suomalaisasiantuntija avaa, millaisia tautiriskejä Suomeen kohdistuu ja millaisella aikajänteellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota heijastuu myös Itämerelle, josta on tullut yksi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun näyttämöistä. Jännitteitä nostavat Venäjän varjolaivasto ja hybridioperaatioiden uhat. Epämääräiset tankkerit herättävät huolta ympäristökatastrofin vaarasta, mutta Itämeren antavaltioiden on yhä vaikea puuttua tankkeriliikenteeseen kansainvälisillä vesillä. Yksi mysteereistä on ollut meren pohjassa kulkevien Nord Stream -kaasuputkien räjäytys syksyllä 2022. Heinäkuun alussa Saksan syyttäjät nostivat tapauksesta sotarikossyytteen Italiassa pidätettyä ukrainalaismiestä vastaan. Tapaus aiheuttaa jännitteitä Ukrainan ja Saksan suhteisiin, sillä Saksan viranomaiset katsovat sen kohdistuneen Saksalle kriittisen tärkeään infrastruktuuriin. Venäjän johto sen sijaan yhä haaveilee kaasuputkien palauttamisesta käyttöön. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Erja Tuomaala ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt sotilasliitto Naton huippukokouksista dramaattisia näytöksiä. Tämän viikon Ankaran-huippukokoukseen Trump toi mielipahansa Grönlannin kontrollista ja liittolaisten haluttomuudesta osallistua sotaan Irania vastaan. Trump myös uhkasi katkaista kauppasuhteet Espanjaan, joka ei ole innokas nostamaan puolustusmenojaan. Eurooppalaiset liittolaiset saivat jännittää Trumpin mielialaa mutta saattoivat lopulta huokaista helpotuksesta, kun kokous päättyi sopuisissa tunnelmissa. Trumpin äkkipikainen politiikka pakottaa eurooppalaisia Nato-maita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä Trump Natolta haluaa. Ohjelman ovat toimittaneet Maria Stenroos, Rain Kooli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Väkivaltaiset kriisit rapauttavat ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Toisaalta yhteiset kokemukset ja muistot auttavat selviytymään vaikeina aikoina. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kulttuuria voidaan suojella sodan tuhoilta. Ukrainassa apuna on digitalisaatio. Lähi-Idässä tuhottujen kohteiden jälleenrakennukseen ja entisöintiin yritetään päästä mahdollisimman pian kriisin laannuttua. Epävakaat ajat lisäävät riskejä kulttuurikohteisiin myös vakaissa maissa. Mielipide halutaan esiin mahdollisimman näyttävästi esimerkiksi värjäämällä monumentteja tai tuhrimalla taideteoksia. Kuulemme, miten turvajärjestelyjä hoidetaan Oslon kuulussa Munck-museossa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Maxim Fedorov ja Erja Tuomaala. . Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iskut siviilikohteita vastaan ovat lisääntyneet konfliktialueilla. Elintärkeä vesi voi olla sekä sodan syy että seuraus. Tällä viikolla Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan veden merkitystä geopolitiikassa. Esimerkiksi Persianlahden maat ovat havahtuneet vesivarojen haavoittuvuuteen Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin sodan myötä. YK-yliopiston professori Kaveh Madani kertoo sodan olleen herätys koko alueelle. Suolanpoistolaitoksista ja matkailusta riippuvaisella alueella vedenpuhdistamot voivat välttämätön osa väestön hyvinvointia. Afrikassa elinolot ovat vaikeat monin paikoin kuivuuden vuoksi. Vesi on aseellisille ryhmille myös kiristyksen ja kontrollin väline. Niinpä Suomen edistämällä vesidiplomatialla on sijansa epävakaina aikoina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimitti Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU:ssa tuli tällä viikolla voimaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa kiristävä sopimus. Tavoitteena on ehkäistä laitonta maahantuloa sekä toisaalta jakaa jäsenmaissa tasaisemmin vastuuta turvapaikanhakijoista. Tutkijapiireissä seurataan nyt tarkasti, onnistuuko maahanmuuttopaketti lisäämään EU-maiden välistä solidaarisuutta maahanmuuttokysymyksissä. Etelä-Euroopan maat ovat jo pitkään vaatineet tasapuolisempaa vastuunjakoa turvapaikanhakijoista. Pakti-nimellä tunnettu maahanmuuttosopimus mahdollistaa nopeammat raja- ja turvapaikkamenettelyt. Asiantuntijoiden mukaan niissä piilee vaara, ettei turvapaikanhakijoiden yksilölliset oikeudet välttämättä toteudu. Ohjelmassa kuullaan, mitä Brysselissä vuosia asunut paperiton marokkolaissiirtolainen ajattelee uudistuksista. Lisäksi selviää, miksi Espanja on laillistamassa puoli miljoonaa paperitonta ja kulkee samalla vastavirtaan EU-maiden valtavirran kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Hannele Muilu, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Libanon on joutunut vaikean humanitaarisen kriisin keskelle, Israelin käydessä sotaa Hizbollahia vastaan. Maan väestöstä jopa viidennes on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi. Osa majoittuu teltoissa pääkaupungissa Beirutissa. Libanonissa nähdään jo merkkejä Hizbollahin tuen horjumisesta sodan tuhojen keskellä. Ohjelmassa haastateltava libanonilaisprofessori arvioi, että Libanonin hallitus ei kuitenkaan kykene riisumaan Hizbollahia aseista, koska sisällissodan riski on olemassa. Ohjelmassa jututetaan myös tunnettua kristittyä libanonilaistoimittajaa, jota Hizbollah on yrittänyt surmata. Hän uskoo, että menossa on Hizbollahin viimeinen taisto. Israel on tällä viikolla edennyt joukkoineen syvemmälle Libanoniin sitten vuoden 2000 ja vallannut strategisesti tärkeän Beaufortin linnan. Israelilainen ulkopolitiikan kommentaattori arvioi, että pääministeri Benjamin Netanjahua motivoi moni asia operaatioon, esimerkiksi halu sabotoida Iranin ja Yhdysvaltain rauhanneuvottelut. Yhdysvaltalaisasiantuntijan mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Netanjahun välille on syntynyt railo suhtautumisessa rauhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Afrikassa terveysviranomaiset kamppailevat estääkseen ebolaepidemian laajenemisen. Epäiltyjä tartuntoja on raportoitu jo noin tuhat, pääasiassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maailman terveysjärjestö, WHO on varoittanut viruksen leviävän nyt nopeasti. Afrikan tartuntatautiviraston tavoite on, ettei virus leviäisi kolmea maata, Kongon demokraattista tasavaltaa, Ugandaa ja Etelä-Sudania pidemmälle. Afrikkalaisvirologi arvioi ohjelmassa leviämisriskejä. Keski-Afrikassa sijaitsevassa Kongon demokraattisessa tasavallassa on menossa jo seitsemästoista ebolaepidemia kuluneen 50 vuoden aikana. Tästä huolimatta alueella on tietovajetta viruksen tarttumisesta. Esimerkiksi perinteiset hautauskäytännöt edesauttavat ebolan leviämistä. Ohjelmassa otetaan yhteyksiä Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja kuullaan kahdelta avustustyöntekijältä, miten he vaikeassa tilanteessa toimivat. Nyt leviävään ebolavirustyyppiin, Bundibugyoon, ei ole olemassa lääkehoitoa eikä rokotetta. Kansainvälisen rokoteallianssin, Gavin johtaja arvioi ohjelmassa, milloin tähän virustyyppiin voisi olla saatavilla rokote. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ihmisuhrien lisäksi valtavia ympäristövahinkoja Ukrainassa. Ukrainalaiset ympäristöaktivistit syyttävät Venäjää tahallisesta luonnon tuhoamisesta. Sota on kasvattanut vaatimuksia, että luonnontuhonta lisättäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomiovallan alle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia tuhoja sota on aiheuttanut Ukrainassa. Sota kärjistää jo neuvostoajalta periytyviä ympäristöngelmia, kun taisteluja käydään idässä perinteisellä raskaan teollisuuden alueella. Maaperään leviävät raskasmetallit ja räjähteet taas uhkaavat maataloutta mustan mullan alueestaan tunnetussa Ukrainassa. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hormuzinsalmen sulku on tulpannut myös merkittävän osan lannoitteiden pääsystä maailmanmarkkinoille. Maailman ruokaohjelma, WFP varoittaa, että sulun seurauksena nälkää näkevien määrä voi maailmassa kasvaa jopa 45 miljoonalla. WFP:n apulaispääjohtaja kertoo ohjelmassa, mitkä alueet ovat nyt haavoittuvaisimmassa asemassa. Ohjelmassa kuullaan agroekologian ja kestävän ruoantuotannon asiantuntijoilta, miten riippuvaisuutta Persianlahden lannoitetuotannosta voitaisiin vähentää ja ruokaturvaa samalla parantaa. Lisäksi käydään Kanta-Hämeessa Mustialan opetus- ja tutkimustilalla kuulemassa, miten lannoitteiden saatavuusshokki näkyy suomalaisviljelijälle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pakistan on ottanut rauhanvälittäjän roolin Iranin sodassa. Sillä on hyvät suhteet sekä Iraniin että Yhdysvaltoihin ja onnistuikin samaan aikaan tulitauon. Hormuzinsalmen sulku on iskenyt voimakkaasti Pakistanin talouteen, ja säästötoimena maassa on siirrytty nelipäiväiseen työviikkoon. Ohjelmassa kuullaan raportti Pakistanista, mitä sikäläiset ajattelevat tilanteesta ja kotimaansa välittäjäroolista. Valtion vaikean taloustilanteen ohella Pakistania motivoi rauhanvälittämiseen pyrkimys kohottaa omaa imagoaan maailmannäyttämöllä. Rauhanponnisteluja läheltä seuraavan pakistanilaisen toimittajan mukaan Pakistan olisi jo onnistunut muuttamaan julkikuvaansa terrorismintukijasta vakauden tuottajaksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan imagomuutosta rauhantekijäksi kuitenkin hankaloittaa Pakistanin konfliktit rajanaapurien Afganistanin ja Intian kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Politiikan tutkijat ovat mananneet jo tovin demokratialle loppua ja suoranaista kuolemaa. Itsevaltaisten johtajien aika vauhdittaa kansanvallan murenemista. Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman arvelee paradoksaalisesti, että meidän aikamme demokratia on vaikeuksissa, koska maailma on lopulta tullut demokraattisemmaksi. Edustuksellinen ja puolueisiin perustuva perinteinen demokratia on vaikeuksissa, mutta ihmiset etsiytyvät toistensa tykö verkossa ja löytävät siellä demokraattisia tapoja ratkoa ja vatvoa asioita. "Maailma, jossa elämme, on liian nopea ja mutkikas demokratialle", David Runciman sanoo. Autoritaarisuuskin lisääntyy. Erityisen suuri uhka demokratialle ovat verkkoa ja sen keskusteluja hallinnoivat teknologiajätit, joita johdetaan kuin diktatuureja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan viides ja viimeinen osa pohtii sitä, millaisessa tilassa länsimainen demokratia on. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Katolilaiset eri puolilla maailmaa ovat kummastelleet presidentti Donald Trumpin hyökkäystä paavi Leoa vastaan. Paavi on arvostellut Iranin sotaa, minkä jälkeen Trump on syyttänyt paavia heikkoudesta ja Iranin ydinaseen sallimisesta. Kristittyjä ovat hämmentäneet myös Trumpin some-julkaisut. Yhdessä niistä hän esiintyi tekoälyn luomassa kuvassa Jeesus-hahmona. Hän on myös uhannut koko Iranin sivilisaation tuholla. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta ja tavallisilta katolilaisilta molemmin puolin Atlantin, onko Trump polttanut toimillaan sillat kristittyihin kannattajiinsa. Lisäksi kirkkohistorian tuntija arvioi, kuinka poikkeuksellisesta selkkauksesta paavin ja Yhdysvaltain presidentin välillä on kyse. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU hakee nyt kauppaan uusia suuntia Trumpin epävakauttamana aikana. Tammikuussa unioni sopi neljän Etelä-Amerikan maan kanssa Mercosur-kauppasopimuksen. Se astuu voimaan väliaikaisesti toukokuun alussa. Tällöin syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue. EU valmistelee vapaakauppadiiliä myös Intian, Indonesian ja Australian kanssa. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan kauppasopimuksilla EU osoittaa, että sillä on Yhdysvaltain ulkopuolisia kauppasuuntia ja halua purkaa kaupan rajoituksia. Mercosur-sopimus on herättänyt vastustusta etenkin EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa. Ohjelmassa käydään kysymässä ranskalaisilta, mikä sopimuksessa hiertää. Ohjelmassa haastateltava EU:n entinen kauppaneuvottelija arvioi, että neuvotteluissa onnistuttiin luomaan sopimukseen EU:n maataloutta suojaavia kohtia. Myös suomalainen maatalousekonomisti katsoo sopimuksen Suomen maataloudelle nettovaikutuksiltaan myönteiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle. Ohjelmasta on poistettu virheellinen ilmaisu Länsi-Ranskassa 20.4.2026 klo 13.15.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu. - Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat. Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle. Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla. Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden ja demokratian suhdetta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolille maailmaa nousee nyt datakeskuksia tekoälybuumin vauhdittamana. Datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, mikä puolestaan on nostattanut Atlantin molemmin puolin huolta sähkön hinnasta ja lisääntyvistä päästöistä. Euroopassa kinkkisin tilanne on Irlannissa, jossa datakeskukset vievät jo viidenneksen maan sähköstä. Irlanti keskeytti joksikin aikaa uusien datakeskusten rakentamisen. Ohjelmassa kuullaan raportti Yhdysvalloista, jossa ympäristöjärjestöt pelkäävät datakeskusten lisäävän fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja sen myötä päästöjä. Energia- ja datakeskusasiantuntijat arvioivat ohjelmassa, kuinka datakeskuksista saataisiin ilmastolle ja tavallisille kansalaisille parempia. Yksi keino olisi ryhtyä vaatimaan datakeskuksilta tarvitsemansa energian tuottamista ja investoimista sähköverkkoihin. Myös ydinenergiaa kannattaisi datakeskusasiantuntijan mukaan pohtia keinoksi täyttää energiasyöppöjen datakeskusten sähköntarvetta. Ohjelmassa haastateltavan YK:n kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n varapuheenjohtajan mukaan niin poliittisilla päättäjillä, tavallisilla kuluttajilla kuin datakeskuksilla itsellään on paljon tehtävissä, ja energiankulutusongelma on ratkaistavissa. Pohjoismaat saavat ohjelmassa kiitosta datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä. Ohjelmassa kuullaan Haminan hyvistä kokemuksista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Susan Grönholm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen. Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta. Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea. Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja. Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen konfliktin vuoksi. Kreikkalaisista osa haluaa Yhdysvaltain tukikohdat pois maasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley on sitä mieltä. Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon Toronton yliopistoon Kanadaan. - Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan. Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta. Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia. Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wilhelmus. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy. Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään. Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti. Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle. Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsekään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään. Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin. Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta. Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat. Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Rokotekeskustelu on Yhdysvalloissa osa kuohuvaa sisäpolitiikkaa. Venäjällä hyökkäyksellä Ukrainaan on vaikutuksia lääketuotantoon. WHO:n rokoteohjelman johtaja Kate O'Brien sanoo Ylen haastattelussa, että yhteisöjen terveydenhuoltoa on rakennettu pitkään. Nopeasti leviävät valeuutiskampanjat saattavat tuhota vuosikymmenten työn jopa viikoissa. Luottamuksen rakentaminen uudelleen voi kestää pitkään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Juri von Bonsdorff ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Musiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranissa vuodenvaihteessa velloneet mielenosoitukset ovat toistaiseksi laantuneet. Iranilainen Nobel-palkittu ihmisoikeusjuristi Shirin Ebadi sanoo Ylen haastattelussa, että iranilaiset eivät enää taivu, vaan kaatavat islamilaisen vallan. Shirin Ebadi arvioi, että Iran on kuin tulivuori, joka purkautuu pian uudelleen. Hän myös uskoo Iranin muuttuvan ennen pitkää demokratiaksi, jossa uskonto on ihmisen yksityisasia. Shirin Ebadi elää maanpaossa Britanniassa. Hän on ollut keskeinen iranilainen ihmisoikeusaktivisti sekä ennen maanpakoa että sen jälkeen. Hän sai toiminnastaan ihmisoikeuksien puolesta Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2003. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii kuohuvaa Irania. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Sydäntalven keskellä ukrainalaiset sinnittelevät sähkökatkojen keskellä, kylmentyneissä asunnoissa. Ohjelmassa haastateltava YK:n kehitysohjelman UNDP:n Ukrainan maajohtaja sanoo, että Ukrainassa on sähkötuotannossa nyt merkittävä vaje, joka koskettaa jo puolta maan väestöstä. Ukrainan Suomen-suurlähettilään Mykhailo Vydoinukin mukaan Venäjä on alkanut tehdä Ukrainaan humanitaarista katastrofia, ja toivoo palelevien ihmisten tahdon murtuvan. Suurlähettilään mukaan kotirintama kuitenkin kestää. Ohjelmassa kuullaan, miten kiovalaisen perheen arki nyt sujuu. Lopuksi Ukrainan sotaa seuraava sotilasasiantuntija arvioi Putinin tavoitteita ja sitä, mitä energiasektoriin ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut paljastavat Venäjän todellisesta sotilaallisesta tilanteesta rintamalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Trump näytti tällä viikolla laskevan Grönlanti-kierroksia vakuuttamalla, ettei käytä sotavoimaa saaren haltuunottoon. Asiantuntijoiden mukaan Trumpin politiikkaa ohjaa kuitenkin edelleen halu laajentaa Yhdysvaltoja. Grönlanti ja Tanska ovat tehneet selväksi, että mitään päätöksiä Grönlannista ei saa tehdä kuulematta tanskalaisia ja grönlantilaisia. Ohjelmassa kuullaan, millaista pelkoa ja ahdistusta Trumpin uhkailut ovat aiheuttaneet grönlantilaisten ja tanskalaisten keskuudessa. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mikä motivoi pakkomielteenomaisesti Trumpia havittelemaan Grönlantia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola, Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron vangitseminen on tuonut osalle venezuelalaisista toivoa paremmasta tulevaisuudesta ilman diktatuuria. Samaan aikaan epävarmuutta on, miten kauan maa on Trumpin Yhdysvaltojen ohjauksessa. Ohjelmassa tavataan venezuelalaisia Kolumbiassa sekä Suomessa, ja kuullaan heidän arvioitaan dramaattisista tapahtumista. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miltä Trumpin hallinnon Venezuelan operaation motiivit näyttävät. Trump ei ole peitellyt haluaan saada Venezuelan öljyä. Hän on neuvotellut yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden kanssa mahdollisuuksista palata Venezuelaan. Pikaisia öljytuottoja ei kuitenkaan ole odotettavissa. Ohjelmassa kuultavan energia-asiantuntijan mukaan Venezuelan öljyn erittäin raskas laatu ja rapautunut infrastruktuuri vaikeuttavat toimintaa ja voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin Venezuelan öljyntuotanto on palannut 1990-luvun huippuvuosien tasolle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään. Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi. Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta. Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi. Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roolin. Se alkoi ensimmäisenä vuonna 2024 tukea Ukrainaa ukrainalaisilta asevalmistajilta ostamalla kalustolla. Joulukuussa Tanskassa aloitettiin tiettävästi ensimmäisen Ukrainan ulkopuolelle sijoittuvan ukrainalaisen asevalmistajan tehtaan rakentaminen. Ohjelmassa käydään rakennusprojektin aloitusseremoniassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Huumeiden käyttö on kuluneen vuosikymmenen ajan maailmassa alati kasvanut. YK:n tuoreen raportin mukaan käyttäjiä oli vuonna 2023 jo yli 300 miljoonaa. Useassa maassa yliannostuskuolemat ovat lisääntyneet käytönkasvun myötä. Portugali lukeutuu harvoihin länsimaihin, joka on onnistunut viime vuosina vähentämään huumekuolemia. Ohjelmassa kuullaan Portugalista, millainen suunnanmuutos maan huumepolitiikassa jokin aika sitten tehtiin synkän kehityksen kääntämiseksi. Addiktioihin erikoistunut brittiprofessori sanoo ohjelmassa, että keskeistä on muuttaa suhtautumista huumeidenkäyttöön ja nähdä se terveysongelmana, ei rikoksena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukraina valmistautuu kylmään talveen Venäjän hyökkäyssodan paineessa. Venäjä tekee iskuja Ukrainan sähköntuotantoon ja muuhun energiainfrastruktuuriin. Diplomatiassa Ukraina on pinteessä, kun Yhdysvaltain hallinto tuntuu olevan valmis painostamaan Ukrainaa kohti Venäjän sanelemia rauhanehtoja. Kotimaanpolitiikassa presidentti Volodymyr Zelenskyiä varjostaa laajamittainen korruptioskandaali, joka ulottuu presidentin lähipiiriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee, miten Zelenskyi luovii Trumpin kanssa ja miten ukrainalaiset selviävät arjestaan sodan paineiden keskellä. Ohjelman ovat toimittaeet Justas Stasevskij ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.