Kulttuuriykkönen

Tarvitsemmeko historiallisen draaman tuomaan rakkauden arvon nykyaikaamme? Hitaasti etenevä ja seksitön elokuva avaa päähenkilöiden sisäistä ristiriitaista tunnemaailmaa. Aikana, jolloin avioliittoja järjestettiin ja tunteet olivat vähemmän arvoisia, syntyi myös onnettomia kohtaloita. Vuoden 2026 elokuvaversio Jane Austenin romaanista Järki ja tunteet (Sense and Sensibility) on ohjannut Georgia Oakley. Millä tavalla Diana Reidin käsikirjoittama historiallinen draamaelokuva eroaa aikaisemmista filmatisoinneista? Reid on kirjoittanut bestseller-romaanit Love & Virtue, Seeing Other People ja Signs of Damage. Millaisia miljöitä ja puvustuksia elokuva tarjoaa? Onko tämän elokuvaversion teema muutakin kuin romanttinen rakkaus? Millä tavalla kahden erilaisen temperamentin omaavien sisarusten suhdetta kuvaillaan? Ohjelmassa keskustellaan myös puvustuksesta ja tuosta aikakaudesta. Miten elokuvissa noudatetaan historiaa puvustuksessa, modernisoidaanko liikaa ja onko se myös tyylikeino? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Silja Sahlgren-Fodstad ja Anna Möttölä sekä tutkija, pukusuunnittelija Joanna Weckman. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Romantasia on kirjamaailman kuumin ilmiö tällä hetkellä. Se yhdistää fantasiamaailmat, myyttiset olennot ja suuret seikkailut romanttiseen rakkaustarinaan. Usein kirjat kertovat intohimoisista tunteista, vaarallisista valinnoista ja ihmeellisistä taikamaailmoista. Tarinoita höystetään usein seksillä. Romantasian suosiota ovat vauhdittaneet erityisesti sosiaalisen median yhteisöt. Millaista on romantasiakirjallisuus meillä ja maailmalla? Ketkä lukevat romantasiaa ja miksi? Näistä kysymyksistä keskustelevat kirjailijat Siri Kolu ja S.K. Rostedt, Tammen kustannuspäällikkö Laura Kurki ja booktokkaaja Iida Kalanti. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Toimittaja Liisa Akimof seurasi valtiovarainministeri Riikka Purraa ja perussuomalaisten toimintaa puolen vuoden ajan. Tuloksena syntyi 30. lokakuuta ensi-iltansa saanut dokumenttielokuva Minä ja Riikka Purra. Akimof kertoi lähteneensä tekemään elokuvaa uteliaisuudesta: hän halusi ymmärtää ihmisiä, joiden poliittinen ajattelu oli hänelle vierasta, ja vähentää yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Miksi poliittinen keskustelu Suomessa kärjistyy niin helposti henkilökohtaiseksi? Miksi asioista riitelemisen sijaan riidellään ihmisistä? Mistä syntyy taipumus tulkita toisten sanomisia pahimman kautta, ja onko poliittista vastustajaa mahdollista oppia ymmärtämään ilman, että hänen kanssaan tarvitsee olla samaa mieltä? Keskustelemassa olivat Liisa Akimof, politiikan tutkija Johanna Vuorelma sekä politiikan toimittaja ja tietokirjailija Lauri Nurmi. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokosi vakioraatilaiset kirjailija Vehka Kurjenmiekan, elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja kirjailija Jarkko Tontin ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Aiheina olivat Aku Louhimiehen Lapin sota-elokuva, sen naiskuva ja menestys meillä ja Saksassa. Oliko huorittelua liikaa? Vapaaottelija Makwan Amirkhania syytetään PMMP:n laulajan Mira Luodin pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Väitetyt tapahtumat liittyvät Nelosella vuonna 2017 esitettyyn sarjaan Julkkisselviytyjät. Luoti ja Amirkhani kilpailivat ohjelmassa parina. Miten tosi-tv:tä pitäisi kuvata eettisesti? Onko Eurooppa ollut naiivi ja itsetuhoisen empatian vallassa salliessaan turvapaikkajärjestelmän laajamittaisen väärinkäytön ja kontrolloimattoman maahanmuuton? Stubbin puhelu Putinille ja olisiko muuallakin kuin valtion johdossa alettava miettiä miten eletään Venäjän Ukrainan sodan jälkeen? Milloin avataan yhteydet kansalaisjärjestöille tai tieteellinen yhteistyö? Valtiovarainministeriön paljon puhetta herättänyt lista ehdotetuista keinoista talouden tasapainottamiseksi. Mistä voisi leikata mistä ei? Ohjelman juontajana oli Pia-Maria Lehtola.

Ihminen muokkaa kallioperää kivitavaraksi kovalla tohinalla. Kivet ovat melkein ikuisia, joten niistä voi tehdä kestäviä taideteoksia. Ne ovat myös arkista kauppatavaraa, josta voi rakentaa kokonaisia kaupunkeja. Arkkitehti Juha Ilonen on tehnyt uuden kirjan Helsingin kallioista, kivijaloista ja kiveyksistä - kyklooppimuureja unohtamatta. Kuvataiteilija Emma Jääskeläinen muokkaa kiveä taideteoksiksi. Kulttuuriykkösessä keskustellaan kivien monelaisista merkityksistä. Keskustelemassa Juha Ilonen ja Emma Jääskeläinen. Toimittajana on Jonni Roos.

Lapin sotaa (1944–1945) on kutsuttu Suomen unohdetuksi sodaksi. Talvi- ja jatkosodan varjoon jääneessä konfliktissa nuoret suomalaiset sotilaat taistelivat entisiä saksalaisia aseveljiään vastaan. Kymmenet tuhannet siviilit joutuivat evakkoon, osa menetti kotinsa lopullisesti, ja sodan päättyessä suuri osa Lapista oli raunioina. Aku Louhimiehen uusi suurelokuva Lapin sota kertoo sodan inhimillisestä todellisuudesta. Mutta miten elokuva onnistuu kuvaamaan poikkeuksellisen sodan kokemuksia ja ristiriitoja? Entä kuinka uskollisesti se tuo historialliset tapahtumat valkokankaalle? KORJAUS (29.10.2026 klo 10:30): Antti Tuurin romaanin julkaisuvuosi sanottiin ohjelmassa väärin. Romaani julkaistiin 2012. Aiheesta keskustelevat historioitsija Oula Silvennoinen, kirjailija Pekka Jaatinen ja elokuvahistorioitsija Jari Sedergren. Toimittajana Ville Talola.

Suomalaisten utopistisia siirtokuntia esittelevä näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaassa Tampereella. Ohjelmassa puhutaan utopioiden houkutuksesta, paremman elämän tavoittelusta, ja siitä, millaista elämä esimerkiksi Kanadassa sijaitsevassa Sointulassa on ollut sen jälkeen kun elämä asettui uomiinsa. Keskustelemassa ovat näyttelytyöryhmän jäsen Mika Kaartinen, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala, Sointulan museon arkiston koordinaattori Kathy Gibler, näyttelytyöryhmän jäsen Jarkko Lehtopelto sekä yrittäjä Jan Erola. Toimittaja on Jonni Roos.

Ateneumin Arcana Borealis- näyttely on ensimmäinen laaja näyttely pohjoismaisten esoteeristen taiteilijanaisten teoksista. Taiteilijoiden erilaisia yhteyksiä esoteerisuuteen ja okkultismiin avataan näyttelyssä. Aikaisemmin on nostettu esille tunnettujen taiteilijamiesten suhdetta esoteriaan. Arcana tarkoittaa mysteereitä tai vihkiytyneille tarkoitettua tietoa. Borealis tarkoittaa pohjoista. Näyttelyn nimi viittaa pohjoisen salattuun tietoon. Näyttelyssä on mukana taiteilijoita 1800-luvulta nykypäivään, muun muassa ensimmäistä kertaa esillä oleva Anna Cassel, Ilona Harima, Maja Fjaestad, Hilma af Klint, Iria Leino, Outi Pieski, Laila Pullinen, Ester Helenius ja Ellen Thesleff. Näyttely nostaa esille Laila Pullisen veistostaiteen, Mata Hari-teoksen kiillotettu pinta kuvastaa immateriaalista maailmaa. Arcana Borealis nostaa esille yhteisöllisyyden, ihmisen suhteen luontoon ja taiteen elämäntapana. Millä tavalla nämä taiteilijat kokivat taiteen mediaalisena tai henkisenä rituaalina? Miten aikalaiset suhtautuivat näiden taiteilijoiden henkisiin pyrkimyksiin ja miten se näkyi heidän teoksissaan? Millä tavalla näitä esoteerisia taiteilijanaisia katsotaan tänään feministisestä ja queer-näkökulmasta? Näyttelyn teemoja ovat hengen ja materian suhde, kuoleman jälkeinen elämä ja henkimaailman olemassaolo. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuratoineet taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen ja Ateneumin intendentti Marja Lahelma. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa professori Laura Kolbe, elokuvakriitikko Matti Rämö ja kirjailija Jarkko Tontti ruotivat viikon kulttuuri- ja mediailmiöitä sekä arvokysymyksiä Nicklas Wancken johdolla. Ranskasta levinneet opiskelijamellakat herättävät kysymyksen: ollaanko todistamassa uutta 1968:aa, ja kaappaavatko poliittiset ääriliikkeet nuorten aidon hädän? Luotetaanko tekoälyyn terveysasioissa, koska terveydenhuolto on ruuhkautunut? Ja kuka vastaa, kun tekoälyn diagnoosi menee pieleen? Ylen puvusto- ja rekvisiittavarastojen säästöt uhkaavat ohjaaja Aku Louhimiehen mukaan tehdä historiallisista elokuvista mahdottomia toteuttaa. Mikä neuvoksi? Miksi kirjan kuolemaa ennustetaan jatkuvasti, kun Helsingin kirjamessut kasvavat. Mikä selittää ristiriidan? Lopuksi pohditaan, mitä kertoo meistä se, että koirista on tullut perheenjäseniä ja sankareita – ja liittyykö ilmiö syntyvyyden laskuun ja yhteiskunnan muutokseen.

Tieteen kehityksen on pitkään ajateltu kaventavan uskontojen merkitystä. Uskonnot ovat kuitenkin säilyttäneet asemansa niin ihmisten elämässä kuin yhteiskunnallisina instituutioina. Mutta onko AI uskonnolle ennennäkemätön haastaja? Tekoälyn kehitys pakottaa pohtimaan uudelleen ihmisyyttä, ainutlaatuisuutta, tietoisuutta ja elämän tarkoitusta. Mutta pitäisikö myös tekoälyn oppia uskonnoilta? Voisiko maailmanuskontojen vuosituhantista viisautta hyödyntää tekoälyn kehityksessä, ja voiko koneelle opettaa uskonnonlukutaitoa tai jopa hengellisyyttä? Jotkut sanovat, että kaikkivoipa ja kaikkialla läsnäoleva tekoäly itse muistuttaa piirteiltään Jumalaa. Tekoälyn ja uskonnon suhteesta keskustelevat uskonnonfilosofi Aku Visala, kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Koski. Ville Talola toimittaa.

Syksy on jo pitkällä ja valtava määrä kirjoja on ehtinyt ilmestyä. Kustantamot tähtäävät selvästi torstaina alkaviin Helsingin kirjamessuihin. Kulttuuriykkösessä jaetaan kirjavinkkejä tai suosituksia. Satojen uutuuskirjojen joukosta on usein vaikea valita mieleistä luettavaa tai kuunneltavaa. Vinkkejä jakavat Ylen kirjallisuustoimittaja Anna Tulusto, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield ja Kirsin Book Club -blogin perustaja Kirsi Ranin.Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson. Lähetyksen kirjavinkit: Riikka Pulkkinen: Pienet joutsenet Tanja Brummer: Mitä en kertonut kenellekään Riitta Jalonen: Henkivakuutus Louise Kennedy: Asemat (suom. Maija Heikinheimo) Dess Terentjeva: Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää Taika Mannila: Rakkauden Rehab (suom. Tarja Lipponen) Édouard Louis: Luhistuminen (suom. Lotta Toivanen) Elli Valtonen: Vieraslaji Juhani Karila: Terapeuttini on ihmissusi Jyri Vartiainen: Tahra Pirkko Saisio: Ilmestyskirja Kaarlo Tuori: Perustuslakivaliokunta. Nyt

Suomalainen sotilastiedustelu aloitettiin käytännössä jo ensimmäisen maailmansodan melskeissä. Toivo Salokorpi oli ekonomi, josta tuli sotien välisen ajan kokenein sotilastiedustelija. Hän johti agenttitiedustelua Karjalankannaksella 1930-luvulla ennen talvisodan puhkeamista ja osallistui sotien lopussa erinäisiin salahankkeisiin. Sodan jälkeen poliittinen ilmapiiri muuttui ja Salokorpi löysi itsensä Valpon sellistä. Haastateltavina ovat Siviili sotilastiedustelijana – kirjan kirjoittaneet sotatieteiden tohtori ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotilastiedustelun historian dosentti Toni Mononen ja Toivo Salokorven lapsenlapsi, toimittaja Jouko Salokorpi. Vieraana on myös emeritusprofessori Kimmo Rentola. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Lokakuussa suuntaamme katseemme taidemuseoihin ja gallerioihin ympäri maata. Millaisia taiteilijoita ja tunnelmia on luvassa nyt? Rovaniemen taidemuseo juhlistaa kittiläläisen taiteen uranuurtajan Einari Junttilan (1901–1975) 125-vuotisjuhlavuotta. Läpimurto tapahtui 1930-luvun puolivälissä, kun hänen vesivärimaalauksiaan vietiin Saksaan. Sara Hildénin taidemuseossa on New Yorkissa vaikuttaneen Martha Diamondin suuria teoksia. Hän oli erityisen kiinnostunut rakennuksista ja keinotekoisista tiloista. HAM esittelee yhden maamme valovoimaisimman taiteilijan, Leena Luostarisen, vahvoja ja symboleita täynnä olevia maalauksia. Makasiini Contemporary sai ensimmäisenä pohjoismaisena galleriana julkkistaiteilija Daniel Arshamin veistoksia ja maalauksia esille. Hän on inspiroitunut buddhalaisuudesta ja antiikin mytologiasta. Turun Taidemuseo sukeltaa Hugo Simbergin syvälliseen maailmaan. Näyttelyssä on esillä yli 70 teosta ja se taustoittaa teosten syntyprosesseja ja taidehistoriallisia vaikutteita sekä avaa niiden merkitystasoja uusimman tutkimuksen valossa. Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä Bentvueghels-taiteilijaryhmän teoksia. Ryhmä syntyi alankomaalaisten ja flaamilaisten taiteilijoiden keskuudessa Roomassa noin vuonna 1620. He olivat iloisia juhlijoita ja yhteisöllä oli omat liittymisrituaalinsa. Lahjakkaille taiteilijajäsenille annettiin heidän luonteeseensa ja olemukseensa liittyviä lempinimiä. Teoksissa on usein kuvattu Roomaa ja rikasta kasvillisuutta. Ohjelman vieraina ovat kuraattorit Johanna Lindfors, Tuija Hautala-Hirvioja, Satu Metsola, Salla Heino, Selina Kiiskinen ja näyttelypäällikkö Sarianne Soikkonen. HUGO SIMBERG Näkyvän takaa 2.10.2026–17.1.2027 Turun taidemuseo Martha Diamond 19.9.2026 - 17.1.2027 Sara Hildénin taidemuseo Daniel Arsham Prometheus bond 9.10.-13.11.2026 Makasiini Contemporary Sivellintaituri Einari Junttila 125 vuotta 9.10.2026 – 4.4.2027 Rovaniemen taidemuseo Riikinkukko puutarhassa – Mathias Withoosin Rooma 24.9.2026–10.1.2027 Sinebrychoffin taidemuseo Leena Luostarinen Sopeutumaton 9.20.2026-4.4.2027 HAM Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Perjantaistudio nostaa esiin viikon päätteeksi kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Raadissa ovat tällä viikolla kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, tutkija Jori Grym sekä kosmologi Kari Enqvist. Toimittajana on Jonni Roos.

Anna Piiroinen kertoo kirjassaan Joan ja minä kiehtovasta ja esikuvallisesta ystävästään Joan Ganny’sta ja samalla myös oman tarinansa. Suuren ikäeron omaavat ystävykset pohdiskelevat kirjassaan muun muassa naiseutta - sen iloja ja hankaluuksia sekä luovuutta, rakkautta ja rohkeutta. Toimittaja-valokuvaaja Joan Ganny, 80, on syntynyt Manhattanilla ja kasvanut Hollywoodin Sunset Boulevardilla. Lahjakas Ganny työskenteli 1970-luvun miehisessä maailmassa, ja hänestä tuli yksi Yhdysvaltain ensimmäisistä naispuolisista radiojuontajista. Ganny ystävystyi Charles Bukowskin ja Henry Millerin kanssa. Mikä näissä tuon ajan rouheissa, pahoissa pojissa veti häntä puoleensa? Laterna Magicassa, Helsingissä on esillä Joan Gannyn valokuvia Charles Bukowskista. Näyttelyn valokuvat on kuvattu vanhoille Kodak Tri-X- ja Kodachrome-filmeille. Kuvat näyttävät Bukowskin intiimeinä hetkinä, jolloin hän on mietteliäs ja avoin. Gannyn kuvat pyrkivät näyttämään miehen myytin takana. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Anna Piiroinen, valokuvaaja Joan Ganny ja Laterna Magicasta Eira Sillanpää. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tekoäly on nyt kaikkialla. Kauan ennen kuin se istutettiin puhelimiimme ja tietokoneisiimme, AI on seikkaillut tieteiselokuvissa. Valkokankaalla ja tv-ruudulla on nähty monenlaisia versioita siitä, mitä tekoäly voisi olla. 2001: Space Odysseyn HAL-tietokoneesta ihmiskunnan tuhoavaan Terminaattoriin, tekoäly on usein ollut uhka. Tarinoissa tekoäly on myös muokannut todellisuutta ja muuttunut seurustelukumppaniksi. Kuinka onnistuneita kuvitelmat tekoälystä ovat olleet? Onko tekoälyä käsittelevissä elokuvissa osattu kysyä oikeita kysymyksiä vai onko kyse vain viihteestä? Keskustelemassa tarinoiden ja todellisuuden suhteesta ovat tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos ja kirjailija Tiina Raevaara. Jussi Ahlroth toimittaa.

Suomi teki 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla huikean nousun köyhyydestä rikkaiden maiden joukkoon. Mistä tulevaisuudenuskoa ammennettiin 1900-luvulla ja erityisesti kiihkeän kehitysoptimismin leimaamalla 1960-luvulla? Suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen liittyi vahva kehitysoptimismi ja usko suunnittelun ja järjen kykyyn ratkaista ongelmia ja ristiriitoja. Voisiko meidän aikamme oppia siitä jotakin? Keskustelemassa 1960-luvusta uuden kirjan kirjoittanut emeritaprofessori Laura Kolbe sekä yhteiskuntatieteilijä Jussi Simpura, joka on kirjoittanut yhdessä Antti Kariston kanssa tuoreen kirjan hyvinvoinnin historiasta. Toimittajana on Jonni Roos.

Tom Cruise liikkuu kauas Mission Impossible -elokuvien ja Top Gunin tutusta toimintasankarista Alejandro G. Iñárritun ohjaamassa Digger-elokuvassa. Mustassa ja absurdissa satiirissa Cruise pääsee revittelemään roolissa, jonka on povattu nostavan hänet jälleen myös Oscar-keskusteluun. Elokuvasta on povattu syksyn puhutuinta tapausta, mutta ensimmäiset arviot eivät kautta linjan olleet mairittelevia. Kuinka suuri irtiotto Digger lopulta on? Tom Cruise tunnetaan ennen kaikkea yhtenä Hollywoodin viimeisistä todellisista megatähdistä ja fyysisesti hurjapäisenä toimintaelokuvien sankarina, mutta hänen yli neljä vuosikymmentä kestäneelle uralleen mahtuu myös paljon muuta: komediaa, draamaa, synkkiä sivuhenkilöitä ja kunnianhimoisia yhteistyökuvioita aikansa merkittävimpien ohjaajien kanssa. Samalla Cruisen julkisuuskuva on ollut poikkeuksellinen. Yksi maailman tunnetuimmista näyttelijöistä on vuosien mittaan näyttäytynyt vuoroin Hollywoodin täydellisenä tähtenä, puolikahelina eksentrikkona ja vaikeasti lähestyttävänä hahmona. Millainen elokuva Digger on, mitä se paljastaa Tom Cruisesta näyttelijänä ja miksi hänen uransa on kestänyt Hollywoodin huipulla jo yli 40 vuotta? Diggeriä ja Tom Cruisen uraa pohtivat elokuvatutkija Anna Möttölä, elokuvatutkija Jari Sedergren ja kulttuuritoimittaja Pekka Torvinen. Toimittajana on Ville Talola.

Pitäisikö Suomeen säätää koulupakko, vai onko vanhempien oikeus järjestää lapsensa opetus kotona säilyttämisen arvoinen vapaus? Entä onko eläkeiän nostaminen väistämätöntä, kun väestö ikääntyy ja työurat pitenevät? Suomen rahapelimarkkinat avautuvat kilpailulle, mutta mitä se tarkoittaa pelaajille, pelihaitoille ja yhteiskunnalle? Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa Kiellettyjen kirjojen viikkoa. Voiko kirjallisuus edelleen olla niin vaarallista, että sitä halutaan sensuroida? Keskustelussa on myös arvostetun Prix Italia -palkinnon voittanut Ylen Maitotyttö-audiodraama. Sen herättämä kiista nostaa esiin kysymyksen taiteen vapaudesta ja Yleisradion tehtävästä. Viikon kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja arvopoliittisia kysymyksiä ruotivat Perjantaistudiossa tutkija Jori Grym, toimittaja Jussi Ahlroth ja arkistonjohtaja Outi Hupaniittu. Keskustelun juontaa Ville Talola.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja ratkeaa torstaina 8. lokakuuta juuri ennen Kulttuuriykkösen lähetystä. Onko palkittu tuttu suomalaisille lukijoille vai yllättääkö Ruotsin akatemia valitsemalla tuntemattoman suuruuden, josta emme ole kuulleetkaan? Lähetyksessä analysoimme voittajaa tuoreeltaan. Lisäksi pohdimme Nobel-palkinnon merkitystä nykymaailmassa ja suomennetun laatukirjallisuuden tilaa. Studiossa ovat kriitikko Vesa Rantama, suomentaja Lotta Toivanen sekä kustantaja Päivi Koivisto Teoksesta. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Mistä me oikein tiedämme, mitä ennen vanhaan tapahtui? Kukaan meistä ei ollut itse paikalla, kun historia tapahtui – niin mistä se tieto sitten tulee? Ja kuinka luotettavana historian tulkintaa voi ylipäätään pitää, kun erilaiset aatteet ja suuntaukset, kuten marxilainen historiankirjoitus tai feministinen historiantutkimus, ovat vuosien saatossa muuttaneet sitä, miten menneisyyttä tulkitaan? Aihetta pohtivat dosentti Pertti Grönholm (Turun yliopisto), professori Anu Lahtinen (Helsingin yliopisto) ja arkeologi Ilari Aalto (Turun yliopiston kirjasto). Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Venäjän historiassa vallanvaihdot ovat harvoin olleet yksinkertaisia tai rauhallisia. Miksi vallasta luopuminen ja vallan siirtäminen seuraajalle on Venäjällä ollut niin vaikeaa – ja mitä tämä kertoo maan poliittisesta kulttuurista ja Venäjän käsityksestä itsestään? Keskustelun lähtökohtana on historiantutkija Arto Luukkasen uusi kirja, joka tarkastelee Venäjän vallanvaihtoja ja vallankäytön pitkää jatkumoa. Kuinka paljon nyky-Venäjän toimintaa voidaan ymmärtää historian kautta? Miksi vahvan johtajan ajatus toistuu vuosisadasta toiseen, ja miksi järjestelmä henkilöityy niin helposti yhteen vallankäyttäjään? Samalla kysytään, miten Venäjän käsitys omasta erityisyydestään, suuruudestaan ja historiallisesta tehtävästään on vaikuttanut siihen, millaiseksi valta maassa on rakentunut. Onko Venäjän historiassa nähtävissä todellisia katkoksia – vai vaihtuvatko hallitsijat ja järjestelmät samalla kun vallankäytön syvemmät rakenteet säilyvät? Keskustelemassa ovat historiantutkija Arto Luukkanen, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan sekä Itä-Euroopan historian emeritusprofessori Jukka Korpela. Toimittajana Ville Talola.

Madame Krista Mikkola -teos avaa galleristin näkemykset taiteesta, tyylistä ja kaupunki- ja ruokakulttuurista Helsingissä ja Pariisissa. Krista Mikkola kasvoi sivistyneessä perheessä ja hän kävi ranskalaista koulua Helsingissä. Millä tavalla sukutausta ja Ranskassa vietetty aika on muokannut hänen ajatusmaailmaansa. Mitä voisimme oppia ranskalaisilta? Miten hän katsoo suomalaisia taidepiirejä tänään? Krista Mikkola on Suomen tunnetuin galleristi, taidehistorioitsija ja kaupunkikulttuurin kehittäjä. Kansainväliset tähdet David Bowiesta Marguerite Duras’n kuuluivat Mikkolan ystäväpiiriin. Millaisia oivalluksia hän on saanut eurooppalaisesta taide-elämästä 1980-luvulla? Millä tavalla Välimeren biennalen entinen presidentti auttaa yhä nuoria taiteilijoita eteenpäin urallaan? Millaisia neuvoja hän antaa suomalaisen taide-elämän virkistämiseksi? Millaista taidetta hänellä on kotona omilla seinillään? Ohjelman vieraina ovat galleristi Krista Mikkola ja kirjailija Lamppu Laamanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa vakioraatilaiset oikeushammaslääkäri Helena Ranta, elokuvatutkija Jari Sedergren ja toimittaja Matti H.Virtanen. Kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöt ja arvokysymykset ovat käsittelyssä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kulttuuriykkösen Perjantaistudio käsitteli kuolemantuomion filosofisia ulottuvuuksia liittyen uutiseen Yhdysvaltojen Tennesseen osavaltiosta. Siellä yritettiin keskiviikkona teloittaa 50-vuotias Christa Pike, joka olisi ollut ensimmäinen naispuolinen vanki, jonka osavaltio teloittaa yli 200 vuoteen. Mitä järkeä on kuolemantuomiossa? Millä tavalla raatilaisten suhtautuminen F-35-ittäjäkauppoihin on muuttunut vuosien varrella? Tehdäänkö tästä sotaan varustautumisesta jo viihdettä, kyse on kuitenkin hyvin vakavasta asiasta, sodasta? Jos laatuproosa on tekoälyn tuotosta, miksi romaani suututtaa, kun hieman aikaisemmin se tuntui hienolta? Ranskassa kuohuttaa väite, että kanadalais-haitilaisen kirjailijan Thélyson Orélienin menestysromaani "C'était ça ou mourir" olisi tekoälyn kirjoittama. Kuka täyttäisi STT:n jättämän aukon suomalaisessa uutisekosysteemissä? Siirtyisikö valta ja vaikutusvalta harvempien, suurempien mediatalojen käsiin, ja mitä se tarkoittaisi mediakentän moniäänisyydelle ja kilpailulle? Tarvitsemmeko runoutta vai onko se täysin hyödytöntä? Raatilaiset kertoivat suhteestaaan runoistaan.

Vaikka maailma ja elämäntavat muuttuvat, kujeilijat ja triksterihahmot pysyvät. Jokeri, Loki ja muut kujeilijahahmot ovat huumorin ruumiillistumia ja elävät ikuisessa kapinassa kuria ja järjestystä vastaan. Kulttuuriykkösessä keskustellaan kujeilusta ja kujeilijoista mytologiassa ja populaarikulttuurissa. Keskustelemassa huumorin filosofian tutkija Jarno Hietalahti ja sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen. Toimittajana on Jonni Roos.

Entinen BMG Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen muistelee tuoreessa kirjassa Perjantai 13.päivä uraansa musiikkiteollisuudessa. Valtanen auttoi muun muassa Lordin kansainväliselle uralle, mutta rap-tähti Cheekille hän antoi pakit. Valtasen uralle mahtuu monia värikkäitä käänteitä alalla, jossa äärimmäisen kova bisnes sekä taiteelliset intohimot muodostavat erikoisen yhdistelmän. Kirjassa Valtanen kuljettaa lukijaa läpi musiikkiteollisuuden murroksen. Tänä päivänä verkon suoratoisopalveluihin ladataan päivittäin satoja tuhansia kappaleita, joiden tekijänä yhä useimmin on kone. Mihin ala on tekoälyn ja ylenpalttisen suoratoistotarjonnan myötä matkalla? Kimmo Valtasen kanssa aiheesta keskustelee Spinefarm-levy-yhtiön perustaja ja indiemusiikin pioneeri Riku Pääkkönen. Ville Talola toimittaa.

Sari Kivistön uusi teos Antiikin myyttiset naiset : Sankareiden uusi elämä nykykirjallisuudessa sukeltaa syvälle antiikin naisten, raivottarien ja amatsonien maailmaan. Kivistö on tutkinut ja analysoinut kahdeksan antiikin kirjallisuuden myyttistä hahmoa. Uuden tulkinnan kohteena ovat Helena, Penelope, Dido, Kassandra, Medeia, Antigone, Lysistrate ja Medusa. Kirjassa kysytään millainen äiti Medeia oli? Miksi Medusan katse muuttaa kiveksi? Kuka on Sofokleen Antigone-tragedian todellinen sankari? Uudet tulkinnat antiikin myyttisistä naishahmoista ovat myös kansainvälinen ilmiö. Sari Kivistö tutkii sankarinaisten uutta elämää modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa. Millainen on raivotar ja amatsoni ja mitä he omalla voimallaan tavoittelevat? Hiljaisilla hahmoilla on myös oma merkityksensä. Nyt puhutuin antiikin mytologisten naisten representaatio on Nolanin elokuva Odysseus. Kirken, Penelopen ja Calypson roolit ovat olleet koko kesän kiistelyn kohteena. Antiikin tutkijat ovat myös osallistuneet keskusteluun. Ohjelmassa keskustellaan sisaruudesta, nuorista sankarittarista, kutomisesta feminiinisenä metaforana ja tulkitaan näitä myyttien naisia feministisestä näkökulmasta. Ohjelman vieraina ovat akatemiaprofessori Sari Kivistö ja dosentti Marja-Leena Hänninen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Apple TV:n Widow’s Bay on huippusuosioon noussut kauhukomedia, joka yhdistelee yliluonnollista kauhua, mysteeriä ja omalaatuista huumoria. Sarja sijoittuu syrjäiselle saarelle Uuden-Englannin rannikolla, missä pormestari yrittää tehdä uinuvaan pikkukaupunkiin uutta matkailukohdetta. Paikalliset kuitenkin uskovat saaren olevan kirottu – ja vähitellen käy ilmi, etteivät vanhat kauhutarinat ehkä olekaan pelkkää taikauskoa. Widow’s Bay tekee kauhusta aidosti pelottavaa mutta rakentaa komiikkansa henkilöhahmoista ja pikkukaupungin arkisista ristiriidoista. Mihin sarjan suosio perustuu, ja miksi juuri nyt näyttää olevan otollinen aika kauhun ja komedian yhdistelmälle? Mitä Widow’s Bay kertoo tämän hetken televisiosta ja siitä, millaiset tarinat yleisöä kiinnostavat? Keskustelemassa ovat tutkija Noora Vaakanainen sekä elokuvakriitikot ja toimittajat Ira Hurskainen sekä Jussi Huhtala. Toimittajana Ville Talola.

Perjantaistudiossa raatilaiset keskustelevat kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Käsittelyssä on viikon kuumia puheenaiheita, jotka askarruttavat moraalia ja uteliaisuutta. Kulttuurisodat, tavat, ilmiöt ja trendit otetaan suurennuslasin alle. Raatilaiset ovat tällä kertaa kirjailija Vehka Kurjenmiekka, kosmologi Kari Enqvist ja tietokirjailija Ville Hänninen. Miia Gustafsson juontaa.

The Secret Reading Club of Kabul on Elina Hirvosen ja Shakiba Adilin dokumentti, joka on herätellyt kansainvälisillä festivaaleilla ja näytöksissä muistamaan, miten Taleban on jälleen ajanut naiset neljän seinän sisälle ja burkhien alle. Dokumentti kuuntelee neljää nuorta naista, jotka lukevat salaa Anne Frankin -päiväkirjaa. Kun Taliban palasi valtaan vuonna 2021, takana oli kaksikymmentä vuotta Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallista läsnäoloa ja yrityksiä rakentaa Afganistaniin demokraattista yhteiskuntaa. Hanke päättyi joukkojen poistuttua Afganistanista täyteen mahalaskuun ja hirmuhallinnon palaamiseen. Afganistanin kriisien juuret ulottuvat kuitenkin vuosikymmenten sotien, suurvaltapolitiikan ja maan sisäisten valtakamppailujen historiaan. Miten The Secret Reading Club of Kabul kuvattiin ja millaisia riskejä siinä esiintyvät naiset ottivat? Mitä Afganistanin viime vuosikymmenet kertovat mahdollisuuksista muuttaa yhteiskuntaa ulkopuolelta? Voiko dokumenttielokuva ja kulttuuri pitää Afganistanin naisten tilanteen maailman tietoisuudessa? Keskustelemassa ovat dokumentin ohjaaja Elina Hirvonen, Ulkopoliittisen instituutin Olli Ruohomäki, väitöskirjatutkija Ilona Kuusi sekä Afganistanissa syntynyt, Suomessa asuva dokumentaristi Arezo Ariapoor. Ville Talola toimittaa.

Hotelli- ja ravintolamuseon uusi näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä - Suomalaisen kouluruoan tarinan kertoo kouluruoan historiasta ja nykytilasta. On ainutlaatuista että koulu tarjoaa oppilaille lounaan, näin ei ole kaikissa maissa. Miksi kouluruokailu ei kuitenkaan aina ole niin suosittu? Miksi suomalaisesta kouluruoasta on viime aikoina tullut politiikassa kuuma peruna? Suomalaista kouluruokafilosofiaa viedään edelleen maailmalle. Tämän päivän haaste on syömishäiriöt ja somen vaikutus omaan ulkonäköön. Keskustelemassa ovat näyttelyn yhtenä asiantuntijatahona toiminut ruokakasvatusyhdistys Ruukun asiantuntija Saila Paavola. Vieraina ovat myös museonjohtaja Päivi Balomenos ja amanuenssi Tiina Kiiskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Poliitikkojen kritisointi ja epäkohtien osoittaminen satiirin keinoin on osa demokratiaa. Politiikkaa voi kommentoida ja nostaa tikun nokkaan niin taiteen kuin viihteen keinoilla. Mutta onko sillä vaikutusta? Voiko vakavaa aihetta tuoda esiin poliittisella satiirilla? Miten pitkälle sananvapaus kantaa? Näitä kysymyksiä pohditaan Kulttuuriykkösen lähetyksessä. Keskustelemassa ovat sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä Ville Ranta, toimittaja, käsikirjoittaja Janne Zareff sekä teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, jonka Poiskatsojat-näytelmä kommentoi suomalaispoliitikkojen suhtautumista Gazaan. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkösen elokuvaraati kokoontuu jälleen kerran katsastaakseen tämän hetken mielenkiintoisimmat elokuvat. Raatiin kuuluvat Matti Rämö, Olli Kangassalo ja Silja Sahlgren-Fodstad. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Ohjelmassa puhutaan seuraavista elokuvista: The End of Oak Street The Rivals of Amziah King Autofiktio Keltaiset kirjeet Hetki ennen valoa The Secret reading Club of Kabul Päivien lumo

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Raadissa ovat tällä viikolla filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Ylen toimittaja Jenny Jägerhorn. Toimittajana on Jonni Roos. Tämän viikon keskustelussa paneudutaan datakeskusten rakentamiseen Suomessa. Teknologiajätti Googlen investointi herättää levottomuutta. Nouseeko sähkön hinta? Studiossa pohditaan, muuttuuko Suomi datakeskus-siirtomaaksi ja millaisia turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia datakeskuksiin liittyy. Toisena aiheena käsitellään Sydney Sweeneyn vedonlyöntifirman mainoskampanjaa. Paljon alastomuutta sisältävä mainos on herättänyt keskustelua naisten kehon kaupallistamisesta ja urheilun seksualisoinnista. Studiossa pohditaan, voiko mainos provosoida asiallista suhtautumista naisten urheiluun ja millaisia eettisiä rajoja vedonlyöntiyhtiöiden mainonnalle tarvitaan. Ydinaseiden rooli on kolmas keskustelunaihe. Ranskan tuore ydinasealoite, ydinsodan uhka ja pelotteen merkitys nostetaan esiin. Studiossa pohditaan, onko ydinaseista käyty arvokeskustelu riittävää ja osuvaa. Tekoälyn hurjat maailmanloppu-uhkakuvat ovat olleet viikon suuri puheenaihe koko maailmassa. Onko kehitys liian nopeaa ja voiko tekoälyn kehitystä enää hidastaa ja säännellä. Vai onko tekoälyalarmisi tekoälyfirmojen mainospuhetta, jola korostetaan tuoteen tehokkuutta? Lopuksi tarkastellaan helpon kasvun aikakauden päättymistä globaalissa taloudessa. Talouskasvu on ollut vuosikymmenet lännessä heikkoa verrattuna sodan jälkeiseen aikaan. Mitä seurauksia tästä on?

Viime viikolla uutisoitiin Googlen mittavasta, jopa 13 miljardin euron investoinnista Suomeen. Olemmeko vihdoin tulleet näkyviksi ja huomatuiksi maailmalla – ja mistä ansioista? Suomi tunnetaan maailman onnellisimpana maana, mutta investointeja, matkailijoita ja kansainvälistä kiinnostusta houkuttelevat myös turvallisuus, koulutus, osaaminen, kulttuuri ja yhteiskunnan toimivuus. Miten Suomen maakuvaa rakennetaan ja kuka siitä oikeastaan vastaa? Mikä merkitys on poliitikkojen puheilla ja teoilla, entä yrityksillä, kulttuurilla ja suomalaisilla itsellään? Millainen tarina Suomesta pitäisi kertoa maailmalle – ja mitkä asiat meissä ovat sellaisia, joita ulkopuolelta katsottuna kannattaa korostaa? Kulttuuriykkösen keskustelijoista Risto E.J. Penttilä on kirjoittanut englanniksi kirjan The History of Finland in a Nutshell, jonka tavoitteena on auttaa ulkomaalaisia ymmärtämään Suomea ja suomalaisia. Ulkoministeriön Meira Pappi työskentelee Suomen maakuvan rakentamisen parissa. Hanna Lämsä on Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n toiminnanjohtaja. Mukana lähetyksessä on myös kielitieteilijä Janne Saarikivi. Kulttuuriykkönen kysyy, mikä tekee Suomesta houkuttelevan – ja miten maailman katseet saadaan kääntymään tänne. Ville Talola toimittaa.

Elga Sesemannin näyttely aloittaa Ateneumin uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan. Sesemannia kuvataan itsenäiseksi ja omaehtoiseksi, miten nämä luonteenpiirteet näkyvät hänen taiteessaan? Hänen uransa alkoi jo nuorena naisena 1940-luvulla. Paksut maalikerrokset, vahvat usein vihreään taittuvat sävyt ja vaikeasti yhteen tyylisuuntaan sopivat teokset pysäyttävät edelleen tänään. Sesemannia on verrattu Edward Munchiin ja Vincent van Goghiin. Silti varsinkin suomalaiset miespuoliset taidekriitikot ja opettajat syrjäyttivät hänet. Näyttelyssä on lukuisia päiväkirjamaisia omakuvia. Ne ovat saaneet vaikutteensa Helene Schjerfbeckistä. Mitä omakuvassa olevat tummat, vaikeasti havaittavissa olevat silmät kertovat? Omakuvien varjoa on verrattu C.G.Jungin Varjon arkkityyppiin. Mitä nämä psykologisesti käsittelivät? Millä tavalla Viipurissa syntynyt taiteilija koki evakkouden? Sesemann oli modernin ajan taiteen uudistaja. Mitkä olivat hänen uudet otteensa ja tyylikeinonsa? Sesemann kiinnitti kriitikoiden ja taideyleisön huomion jo ensimmäisillä näyttelyillään. Miten hänen uransa lähti nousuun näiden näyttelyiden jälkeen? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsijat Anu Utriainen ja Marja Lahelma sekä evakkotutkija Ulla Savolainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ville Tietäväisen Metsän kuningatar on osin fiktiivinen sarjakuvateos Lönnrotin runonkeruumatkasta, jonka aikana hän tapaa metsässä erakkona asuvan Moarie Karhun. Eri aikatasoja sekoittava kerronta kuvaa Lönnrotin ja Moarien romanttissävyisen kohtaamisen, ja limittää sen kattavaan potpurriin suomalaisuusaatteeseen kytkeytyviä tapahtumia, joissa Lönnrotin työtä on käytetty kansallisuusaatteen tarpeisiin. Miten fiktiota ja historiallista tietoa voi yhdistää? Keskustelmassa ovat Ville Tietäväinen ja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.

Teattereissa nähdään tänä syksynä paljon tuttuja tarinoita: Suliko, Elolliset, Passio, Käräjät, Aino A. .… Nämä kaikki ovat sovituksia kirjoista, vieläpä varsin tuoreista romaaneista. Yleisöä on helpompi houkutella teattereihin, kun jo etukäteen tietää vähän, mitä on luvassa. Miten tässä romaanisovitusten vyöryssä käy näytelmäkirjallisuuden? Kiinnostavatko näytelmätekstit enää ketään, ja kannattaako niitä kirjoittaa? Näitä asioita pohditaan Kulttuuriykkösessä. Lähetyksessä ovat mukana Helsingin kaupunginteatterin dramaturgi Henna Piirto, kirjailija, ohjaaja Saara Turunen ja näytelmäkoordinaattori Mika Vainio Suomen näytelmäkirjailijoiden yhdistyksestä. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Somevaikuttajan traaginen kuolema kauneusklinikalla herättää kysymyksiä: onko kauneusteollisuus karannut käsistä sosiaalisen median algoritmien ja looksmaxxing-kulttuurin myötä? Missä menee raja yksilön itsemääräämisoikeuden ja valtion valvonnan välillä? Suurvallat pilkkaavat pieniä maita entistä tökerömmillä tavoilla – Trump meemeilevät Kanadasta ja Venäjä haukkuu Stubbia "idiootiksi". Miten pienten maiden tulisi reagoida: samalla mitalla, diplomaattisesti vai vaikenemalla? Suomalaisnuorten PISA-tulokset ovat jatkaneet laskuaan. Vain 41% yrittää kovemmin, kun tehtävä vaikeutuu – pienin osuus kaikista maista. The Economist arvelee, että muut maat kopioivat väärää Suomi-mallia. Ovatko suomalaiset syypäitä koululaisten yleiseen tyhmentymiseen? Onko sosiaalinen media tupakan kaltaista myrkkyä, joka pitää säännellä? Ja muuttaako YK:n hyväksymä Equal Earth -kartta maailmankuvaamme? Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja toimittaja Jussi Ahlroth, niin ikään toimittaja tietokirjailija Matti H. Virtanen ja kulttuuritoimittaja Jenny Jägerhorn. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Värikkäästä ilmeestään tunnettu Howard Smith keräsi suomalaisia talonpoikaisesineitä kuten puisia lapioita. Hän teki taidetta löytämistään hylätyistä tekstiileistä ja esineistä. Hän on esimerkki luovasta kierrättäjästä. Howard Smithin (1928–2021) retrospektiivinäyttely esittelee taiteilijan uraa monesta kulmasta. Smith oli tunnettu ennakkoluulottomasta tyylistään ja visuaalisesta ilmaisustaan. Hän on vaikuttanut uudistavalla otteellaan Suomen taide- ja muotoilukentällä. Taiteilija vaikutti myös yhteiskuntaamme ja avaa edelleen silmämme. Smith suunnitteli kankaita Vallilalle ja keramiikkaa Arabialle. Mitkä ovat hänen designklassikkonsa ja miten ne ovat edelleen osa suomalaisten koteja ja arkea? Howard Smithin yksityisnäyttely on osa modernismin klassikoita ja sen uudistajia esille tuovia näyttelyitä EMMAssa. Tämä näyttely nostaa esille myös monikulttuurisuuden merkitystä osana Suomen taidehistoriaa: Smith on esimerkki afrikkalaisamerikkalaisesta taiteilijasta. Ohjelman vieraina ovat EMMAn amanuenssi ja näyttelyn kuraattori Tuomas Laulainen, Howardin leski Erna Aaltonen sekä muotisuunnittelija Ervin Latimer, joka on kirjoittanut Smithin vaikutuksesta hänen omaan suunnitteluunsa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yleisradion syntymäpäivänä Kulttuuriykkösessä puhutaan jännitteistä, joita liittyy Ylen kulttuuritehtävään. Studiossa kohtaavat mediatutkija Anu Koivunen, toimittajat Pekka Torvinen ja Ina Mikkola sekä Ylen Kulttuuri ja asia - yksikön vastaava päätoimittaja Johanna Törn-Mangs. Sadassa vuodessa Ylen kulttuuritehtävä on laajentunut ja kulttuurin käsite laventunut. Onnistuuko Yle palvelemaan kaikkia suomalaisia, kun nuoriso ei enää katso televisiota, kuuntele radiota ja sukupolvien ero repeää? Miten Yle pärjää kilpailussa Tiktokin ja Youtuben kanssa? Löytääkö yleisö kulttuurisisällöt, klikkaako sormi? Onko Yle yhä kansakunnan muisti? Toimittajana on Ville Talola.

Miten reagoisit, jos kuulisit, että joukko äärioikeistolaisia nuoria olisi siepannut presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa? Vastaavaa on tapahtunut Suomen historiassa: vuonna 1930 Suomen ensimmäisen presidentti – jo eläkkeellä oleva K. J. Ståhlberg – muilutettiin. Hänen vaimonsa Ester Ståhlberg ei suostunut jättämään miestään van änkesi mukaan muiluttajien autoon. Vieläkään ei tiedetä, mikä presidentin kyydityksessä oli totta ja mikä tarua. Ohjaaja / käsikirjoittaja Samuli Valkama on tarttunut aiheeseen Presidentin kyyditys – elokuvassaan. Elokuva herättää monia kysymyksiä, mm. kuinka lähellä oli vallankaappaus vuonna 1930, mihin muiluttajat pyrkivät ja kuinka merkittävä hetki kyyditys oli suomalaisen demokratian kannalta? Haastateltavina ovat elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Samuli Valkama, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Marjaliisa Hentilä (joka on yhdessä miehensä Seppo Hentilän kanssa kirjoittanut Ståhlbergien elämäkerran) ja elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren sekä palkittu historiantutkija Lasse Laaksonen, joka on dosentti kolmessa eri yliopistossa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ilmastonmuutos mullistaa pian elämän maapallolla. Mitä muutos merkitsee itseymmärryksellemme, maailmankuvillemme ja millainen on demokratian tulevaisuus? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiologi, tietokirjailija ja poliitikko Anna Kontula ja toimittaja Matti Mörttinen. Anna Kontulan uusi kirja "Miten ajattelemme kun maailma loppuu?" käsittelee maailmankuvien murrosta. Mörttinen on "Jäähyväiset demokratialle" -teoksen toinen kirjoittaja. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä ruotivat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen sekä toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen. Toimittajana on Jonni Roos. Ohjelman ensimmäinen keskustelu pureutuu julkisen kiusaamisen ja sananvapauden rajapintaan. Tubettaja Dani Söderblomin videot, joissa sivullisia höynäytetään ja nolataan, ovat herättäneet laajaa keskustelua niin mediassa kuin viranomaisissa. Poliisi ei ole katsonut videoiden olevan lainvastaisia, mutta tietosuojavaltuutettu selvittää nyt, ovatko tunnistettavien ihmisten oikeudet riittävästi suojattuja. Pohditaan myös katsojien ja somealustojen vastuuta sekä eettisiä kysymyksiä: missä kulkee sananvapauden raja ja millainen lainsuoja tulisi olla kiusaamista vastaan? Toisena aiheena käsitellään palkka-avoimuutta, jonka pariin EU:n uusi direktiivi ohjaa. Suomessa palkkaerot hyväksytään usein osaamisen ja ahkeruuden perusteella, mutta tuloerojen kasvu huolestuttaa yhä monia. Keskustelussa pohditaan palkkasalailun juuria, miksi työkaverin palkan uteleminen on ollut tabu. Miten avoimuus vaikuttaisi työyhteisöihin? Kolmas keskustelu käsittelee Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän sairaala-alueen tilannetta. Alueen kunnostus vaatii mittavia investointeja, mutta arvokkaan historiamiljöön tulevaisuudesta vallitsee erimielisyyttä. Kysytään, millä tavoin rakennusperintö tulisi säilyttää, kenen käyttöön. Miksi yrittäjien tulo rapistuvalle arvoalueelle herättää vastustusta? Lisäksi ohjelmassa pohditaan Aku Ankan merkitystä suomalaisille 75-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä sekä luontouutisoinnin sävyä: miksi positiiviset luontokokemukset jäävät usein negatiivisten uutisten varjoon. Miten vaaroilla ja uhkilla uutisointi vaikuttaa luontosuhteeseemme?

Sotia on kuvattu kirjallisuudessa kautta aikain. Homeroksen Iliasta pidetään sotaeeposten esikuvana, vaikka varsinainen sodankäynnin kuvaus jäikin kaksintaistelujen ja jumalallisten väliintulojen jalkoihin. Nykyään sotaa kuvataan kirjallisuudessa realistisesti ja myös sodan kauhujen psykologinen vaikutus näytetään. Sankaritarinoiden sijaan pohditaan sodan oikeutusta ja vaikutusta yksilöön. Tietokirjailija Markku Soikkeli on perehtynyt sodan kuvauksiin länsimaisessa kirjallisuudessa. Teoksessaan Sota kaunokirjallisuudessa edetään antiikin tarinosta Irakin sotaa käsitteleviin romaaneihin. Kulttuuriykkösen studiossa puhutaan myös Suomen sodista, sillä kirjailija Atso Haapanen on kirjoittanut kymmeniä tietokirjoja ja romaaneja maamme sotahistoriasta. Esikoiskirjailija Joel Hohko tuo puolestaan tuoretta näkökulmaa. Hänen romaaninsa Volodjan pojat kertoo Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.